www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura
Putkilahden kylälehden historia

Kylälehti lyhyesti
Julkaisu aloitettu maaliskuussa 1993, julkaistu kuukausittain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kustantajana aluksi Veikko Perttula, vuoden 1998 alusta alkaen Putkilahden kyläseura ry.

Ensimmäinen ja toinen numero jaettiin ilmaiseksi. Ensimmäisen numeron painos oli 200 kappaletta ja se jaettiin kaikkiin postilaatikoihin Putkilahdessa.

Vuoden 1993 lopussa tilaajia oli jo 125. Vuoden 1997 lopussa tilaajia oli 150. Viimeisin tarkistettu tilaajamäärä on 241 tilaajaa. Tilaajia on ympäri Suomen, suurin osa lehdistä menee kylän ulkopuolelle.

Normaalisti lehti on A4-kokoinen, 8-sivuinen ja 3-palstainen. Kuvamateriaali on pääsääntöisesti mustavalkoista, tehostevärejä on tarvittaessa käytetty ilmoituksissa. Kylälehden kansainvälinen sarjajulkaisutunniste on ISSN 1236-665X.

Putkilahden kylälehden perustaja Veikko Perttula kertoi omia kokemuksiaan kylälehden päätoimittajana, tekijänä ja lukijana.

Neuvo tuleville toimittajille: "Jutun aiheet eivät kirjoittamalla vähene, vaan ne lisääntyvät".
Kuva: Osmo Weijo

Kylälehden synty: palapelin osat loksahtivat
Kuten useimmat muutkin, luen mielelläni paikallislehtiä, lähialueen uutisia. Ennen kylälehden syntyä olin paluumuuttaja, jota kiinnosti ehkä tavallistakin enemmän mitä ihmisille kylällä kuuluu. En kuitenkaan "nelosen ainekirjoittajana" kuvitellutkaan osallistuvani itse lehtisisältöjen tekemiseen, saati sitten julkaisevani kokonaista pienlehteä.

Olin kuitenkin opiskellut tietotekniikkaa ja perehtynyt julkaisemisen tekniseen puoleen atk-ohjelmineen. Olin myös osaltani mukana Korpilahti-lehden siirtyessä sähköiseen sivunvalmistukseen. Uudet ohjelmat mahdollistivat valmiin julkaistavan sivun tekstien ja kuvien tarkastelun ja muuttamisen ennen paperille tulostamista.

Oli siis selvää, että pienenkin julkaisun tekeminen olisi vuonna 1993 toki täysin toista kuin saman vuosisadan alussa, jolloin Putkilahdessa julkaistiin jonkin aikaa Virtasalmen Sanomat -nimistä lehteä: käsin jokainen sana ja sivu kirjoittaen ja piirtäen, sivut narulla yhdistäen.

Putkilahden kylälehden syntyminen on vaatinut palapelin tavoin osien loksahtamista paikoilleen, pelkkä tekninen toteutusmahdollisuus ei vielä paljoa auta.

Kuka kylälehteä tarvitsee? Kylälehden lukijaa kiinnostavat kyläläisten elämänmeno ja ajatukset, mutta myös yhteisistä asioista jaetut tiedotteet ja yritysten mainoksista itseä kiinnostavat asiat. Omasta näkökulmastaan taas yhdistykset käyttävät kylälehteä tiedotuskanavana. Yritykset ja muut mainostajat ovat havainneet kylälehden sopivaksi kanavaksi saada viesti menemään järkevästi perille halutulle kohderyhmälle.

Kuka kylälehteä tekee? Lukijan ja tiedottajan tarpeiden ohella ehkä suurin edellytys ja palapelin pala on lehden sisällön varsinaiset synnyttäjät ja kokoon kerääjät. Tässä lähdettiin liikkeelle kokeillen ja pienellä talkooväellä. Itse kirjoittelin yleisuutisista ja asioista jotka muuten sattuivat minua kiinnostamaan, ja toimin muun ohella valokuvaajana, taittajana ja juoksupoikana. Onneksi lehdellä on aina ollut eri aiheista uutisia kirjoittavia vapaaehtoistoimittajia, joista tässä yhteydessä esimerkkinä mainitsen Kirsti Koskisen.

Sitten tarvittiin muutama muodollisuus. Hankin itselleni viralliset luvat painotoimintaan ja lehden kustantamiseen. Rekisteröin itseni päätoimittajaksi. Ilmoitin lehden kansainväliseen sarjajulkaisurekisteriin ja ryhdyin pitämään erillistä kirjanpitoa lehden taloudesta verottajaa varten. Jokaisesta lehdestä toimitettiin myös lain vaatima vapaakappalemäärä Helsingin yliopistolle, josta yksi kappale palaa myös Jyväskylän yliopiston vapaakappalekokoelmiin (nyttemmin vapaakappaleet toimitetaan suoraan kirjapainosta).

Ensimmäiset lehdet ja lehdenteon kehitys
Kylälehden julkaisutapa muovautui varsin nopeasti ja suuri osa alussa tehdyistä valinnoista on säilynyt sellaisenaan nykyhetkeen saakka (palstojen määrä, sivun koko, tekstityyppi, hinnoittelun pääperiaatteet ja niin edelleen).

Kuukausittainen ilmestyminen tuntui sopivan parhaiten kylälehdelle. Koko kunnan alueella ilmestyvä Korpilahti-lehti on viikottaisena hyvä väline ajankohtaisen tiedon välittämiseen ja alueeltaan laajempien kokonaisuuksien käsittelyyn. Vespuolinen taas on harvemmin ilmestyvä, ajattomien aihepiirien kulttuurijulkaisu.

Ensimmäisen numeron mukana lähetettiin kyselylomake, johon tuli paljon vastauksia. Unelmien kylälehti sisältäisi esimerkiksi kylän nuoria kiinnostavia asioita, kylän historiaa jatkokertomuksena, tietoa seuratoiminnasta ja haastatteluja ihmisistä, varsinkin vanhoista. Palaute oli ohjenuorana lehden sisällön kehittämisessä.

Aluksi lehti monistettiin veljeni Esko Perttulan monistuskoneella. Muutaman itse monistetun numeron jälkeen päädyttiin siihen että lehti vietiin kirjapainoon painettavaksi. Lehden paino-originaali on kuitenkin aina valmistettu itse, vain valokuvia on käsitelty reprokameralla kirjapainossa monistettavuuden lisäämiseksi.

Pientä muutakin kehitystä on luonnollisesti tapahtunut. Aika nopeasti päädyttiin lehtien postituksessa käyttämään tarrapostimerkkejä kasteltavien, vaikkapa nuoltavien, sijasta... Nyt digitaalikamerat mahdollistavat kuva-aineiston helpon kokoamisen, ja paperivalokuvien käsittely on vähentynyt.

Kylällä opittiin tuntemaan "toimittajat" ja vähän viisasteltiin että nyt suut suppuun, ettei tästä asiasta tulisi juttua kylälehteen. Itsekin ryhdyin kulkemaan aina kynä ja paperia mukanani, ja se tapa on jäänyt toimittaja-ajoiltani edelleen.

Ainakin alkuvaiheessa kylälehden tekemisen tulot ja menot voitiin tiivistää niin, että ilmoitustuloilla kyettiin painattamaan lehti, ja tilaustuloilla voitiin hoitaa postittaminen ja tarvikehankinnat kuten valokuvien kehittäminen ja filmit. Lyhyesti: siinäpä halpa harrastus, vaikkakin huono "bisnes".

Kylälehden alkutaipaleen merkkipaaluja
Ensimmäinen Putkilahden kylälehden numero ilmestyi maaliskuussa 1993.

Valtakunnallinen, neljästi vuodessa ilmestyvä Kylät Toimivat -lehti (nykyisin Kylätoiminta) arvioi Suomessa ilmestyviä kylälehtiä numerossaan 3/1993. Toimittajan arviona oli: "paras koskaan näkemäni kylälehti".

Lehden tekoon tarvittavien taitojen kartuttamiseksi järjestettiin kirjoittamis- ja lehtityökurssi kuutena torstai-iltana marras-joulukuussa 1993 kansalaisopiston toimesta. Kurssin ohjaajana toimi Alkio-opiston tiedotuslinjan opettaja Annamari Maukonen.

Putkilahden uutisia on nähty myös kansainvälisessä Internet-tietoverkossa lokakuun 1995 alusta alkaen, kun aloin poimimaan kylälehden kirjoituksia ja muuta kylätietoa Putkilahden Uutisiksi nimeämääni sähköiseen julkaisuun. Tässäkin asiassa Putkilahti on ollut edelläkävijöiden joukossa, ehkä vielä enemmän kuin painetun kylälehden osalta. Tällä hetkellä noin neljänsadan artikkelin verkkoaineisto on siirretty kyläseuran www.putkilahti.net internet - osoitteeseen.

Putkilahti valittiin "Vuoden Kyläksi Suomessa 1995" lokakuun 1. päivänä 1995. Kylän omassa juhlassa kylälehden roolia arvonimen saavuttamisessa pidettiin tärkeänä.

Kylälehden kustannusvastuu siirtyi Putkilahden kyläseuralle vuoden 1998 alusta alkaen. Samalla aloitti Anne-Maria Perttula lehden päätoimittajana. Siirtymävaiheessa päätoimittajan tehtävää on hoitanut myös Veikko Riikonen. Lehden ulkoasun suunnittelu on ollut noista ajoista alkaen Valto Koskisen harrastuksena. Ilmoitusmyynnin yhteyshenkilönä on jatkanut Esko Perttula. Lehden rahaliikenne ja tilaajarekisteri on Marja Riikosen käsissä.

Mitä siellä lehdessä sitten on kirjoitettu?
Uutislehtenä kylälehdessä on kerrottu luonnollisesti kylän ja kyläläisten kuulumisista ja tulevista tapahtumista. Joitakin sisältökokonaisuuksia voi kuitenkin nostaa tässä esille. Heti täytyy sanoa, että nyt varmasti jää jotain tärkeää huomaamattakin, siitä jo etukäteen anteeksipyyntö.

Järettömän työtähän tämä on, kesähän tämän kuitenkin tekisi sanoi Rantasen Oskari, talvella lunta kun lapioi.

Edesmennyt kyläseppä Yrjö Könnö luovutti vuosien työnä kokoamansa "kyläsepän kuulemat" lehdessä julkaistavaksi. Kylällä kiertäneet sananparret ovat antaneet oman makunsa ensimmäisten vuosien kylälehtien sisällölle.

Luontosivu on Lasse Elfvengrenin luonto- ja valokuvausharrastuksen tuloksena syntynyt jo varsin moniosainen artikkelisarja.

Koulun toimiessa Putkilahdessa saatiin monet kerrat lukea koululaisten hauskojakin pikku lehtijuttuja. "Koulun Sivulla" kerrottiin myös muita koulun kuulumisia.

Kylän historiaa on kirjautunut kylälehden sivuille jo mittava määrä. Näistä omana kokonaisuutenaan täytyy mainita Reino Koskisen hyvin monilukuiset muistelut elämänsä varrelta. Myös Nuorisoseuran historia on tullut laajasti käsitellyksi seuran 90-vuotisjuhlavuotena vuoden 1994 numeroissa.

Kylän paikannimistöstä kirjoitti Osmo Kaitalehto moniosaisen sarjan asiantuntevaan tyyliinsä. Mistä on nimi Putkilahti peräisin, ja mitä tarkoittaa varhaisempi Ihalahti? Moni tietää mistä on tullut nimi Orasamäki - ainakin jos lukee asian kylälehdestä, niin kuin minä.

Kyläseuran mittavista projekteista on saatu kuulla tarkat tilanneraportit kylälehdessä. Milloin on kirjoitettu kylähistoriaprojektista, luontoreitistön suunnitteluun osallistumisesta, milloin Sinisestä koulusta ja Koulupuistosta tai Kilvensaloprojektista.

Kertomisen aihetta Putkilahdesta löytyy, kunhan vaan laitetaan kynä heilumaan ja välillä kamerakin reissuun mukaan. Viimeisenä esimerkkinä lehden sisällöstä mainitsen tuoreimman eli maaliskuun 2003 numerossa olleen hienon kuvauksen nykypäivän metsäammattilaisen arkipäivästä. Artikkelin kirjoittaja Aune Turunen on tehnyt siinä perusteellista työtä, ja jo monesti lehden "hovikuvaajana" toiminut Osmo Weijo vangitsee paperille sen mitä sanoin ei saa kuvattua.

Eväitä seuraavalle vuosikymmenelle
Jättäessäni päätoimittajan tehtävät kirjasin viimeiselle "päätoimittajan palstalleni" vuoden 1997 lopussa joitakin omaa työtäni ohjanneita ajatuksia.

  • Jutun aiheet eivät kirjoittamalla vähene vaan ne lisääntyvät.
  • Lehti on lukijoita varten. Tällä periaatteella voi mitata suuren osan sisällön valinnassa eteen tulevia kysymyksiä: mitä julkaistaan, miten aineisto muokataan jne.
  • Lehti on harraste sillä tilaus- ym. tulot riittävät vain välttämättömiin paino-, postitus- ja tarvikekustannuksiin. Siksipä lehteä kannattaa tehdä pilke silmäkulmassa, ei hampaat irvessä. Tämä ei ole este ammattimaisen tason saavuttamiselle.
  • Kokemani perusteella lehti on lukijalleen hyvin tärkeä, vaikka myönteistä palautetta saa harvoin (kielteistä vielä harvemmin). Tämä kannustakoon lehden tekijöitä harrastuksessaan.
Veikko Perttula

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 4/huhtikuu 2003]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke