Aution tilan navetta laajeni

Joulun aikaan tällä suunnalla liikkuu useita vapaa-ajan asukkaita, koska samalla alueella on niitä kaikkein halutuimpia niemiä, rantoja, lehtoja ja kumpareita, joihin kesämökki pystytetään. Tässä ympäristössä sijaitsee Aution maitotila, jonka työrytmiin kuuluu lehmien lypsy ja ruokinta vuoden jokaisena päivänä. Perheeseen kuuluu Matti ja Leena Saltiola sekä kouluikäiset lapset Jarkko, Tommi ja Samuli.

Saltiolan perhe uudistetun navetan edustalla. Kuvassa vasemmalta Matti, Tommi, Leena ja Samuli. Lapsista vanhin, Jarkko, oli kuvauksen aikaan lomamatkalla.

Toiminta on kehittynyt samaa tahtia muiden suomalaisten maitotilojen kanssa
Matti ja Leena ovat itsenäisesti viljelleet Aution tilaa jo vuodesta 1990 alkaen, ja tilalla on koko ajan tuotettu maitoa. Tämä tuotantosuunta tuli jo sukupolvenvaihdoksen mukana, olihan tilalla asunut edellinenkin sukupolvi tuottanut maitoa. Tilan sijainti on etäällä liikenneväylistä ja laidunmaita on sopivasti talon pihapiirin ympärillä, joten maitoa täällä jatkossakin kannattaa tuottaa.

Jo kahdesti nykyinen isäntäväki on Aution navettaa laajentanut vuosien varrella, ja nyt on kolmas laajennusvaihe saatu valmiiksi. Viimeisessä laajennuksessa lehmäpaikkojen lukumäärä nostettiin kahdeksalla eli ennen lehmäpaikkoja oli 21 ja nyt 29. Navetassa kasvatetaan lypsylehmien lisäksi nuorta karjaa, joten yhteensä eläimiä on nyt 60. Samaa vauhtia muutkin maitotilat ovat keskimäärin Suomessa navettojaan laajentaneet. Autiossa on nyt lehmiä hieman enemmän kuin Suomen maitotiloilla keskimäärin, mutta ei siihen monta vuotta mene, kun täälläkin ollaan taas keskiarvolukemissa.

EU-alueella vasikat saavat heti syntymän jälkeen oman ”sosiaaliturvatunnuksen” ja korviinsa keltaiset numerolaput. Jokainen vasikka ilmoitetaan Maatalouden laskentakeskuksen eläinrekisteriin, jonne kerätään tiedot vasikan koko elinkaaresta; poikimiset, karjasta toiseen siirrot ja muut tapahtumat.

Mikä oli se liikkeelle paneva voima, joka sai teidät investoimaan navetan laajennukseen?
- Selkä oli niin kipeä, että pakko oli jotain tehdä, kertoo Matti hetkeäkään miettimättä.

Selkä ei enää kestänyt painavia työvaiheita, joten vaihtoehtoina oli kouluttautuminen uuteen ammattiin tai entisen työn keventäminen. Jälkimmäinen vaihtoehto voitti.

Työmäärä pysyi ennallaan, mutta tuotanto lisääntyi
Vanha navetta säilyi edelleen tuotantokäytössä, yhtä seinää siirrettiin sen verran, että kahdeksalle lehmälle tuli riittävästi uutta tilaa. Samalla navetta suunniteltiin siten, että raskaat työvaiheet pystyttiin tekemään konevoimalla. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että lehmien ruokintaan otettiin avuksi koneita, ja navettaan hankittiin lypsimille kiskot sekä lypsintenirrottajat, jotka keventävät lypsytyötä huomattavasti. Tuorerehu (AIV) saadaan lehmien eteen laakasiilosta käsin koskematta traktorilla ja pienkuormaajalla.

Pienoiskuormaaja on kuin konevoimalla liikuteltava talikko. Näin tuorerehu tuodaan lehmien ruokintapaikalle käsin koskematta.

Tuorerehun lisäksi lehmille annetaan myös väkirehua. Vilja ja valkuaisrehu varastoidaan nyt navetan läheisyydessä siiloissa, josta se putkia pitkin menee ensin myllyyn ja siitä edelleen lehmien ruokintapaikalle.

Väkirehun jakamisen suorittaa ruokintarobotti, joka omaa rataansa pitkin kulkee jokaisen lehmän eteen ja pudottaa siihen tarkasti oikean määrän rehua. Tässä vaiheessa avuksi otetaan mikrotietokone, jotta jokainen lehmä saa juuri oikean väkirehuannoksen juuri oikeaan aikaan. Tietokoneeseen ohjelmoidaan yksilöllisesti jokaiselle lehmälle päivittäinen väkirehuannos ja ruokinta-aika. Ohjelman mukaan ruokintarobotti automaattisesti jakaa väkirehun tasaisesti ja joka päivä, ruokintakertoja voi olla päivän mittaan useita. Automaattinen rehun annostelu helpottaa eläinten hoitajan työtä, mutta tämän lisäksi lehmät lypsävät enemmän, kun rehun annostelu on tarkkaa, ja sitä annetaan useita kertoja päivässä.

Parsinavetassa lehmät ovat jatkuvasti omilla paikoillaan ja rehu tuodaan jokaisen lehmän eteen ruokintapöydälle. Jauhomainen rehu annostellaan kuvan ruokintarobotin avulla tarkasti ja automaattisesti jokaiselle lehmälle.

Uudistusten jälkeen navetta työllistää sopivasti sekä Matin että Leenan kuten ennenkin. Koneiden ja paremmin suunniteltujen tuotantotilojen ansiosta tuotanto on kuitenkin nyt kolmanneksen suurempi kuin ennen.

Ei pidä kuitenkaan luulla, että maitotilalla ainoastaan ruokitaan ja lypsetään lehmät sekä huolehditaan eläinten hyvinvoinnista. Työaikaa tarvitaan myös karjan rehun tuotantoon tilan pelloilla. Kesäaikaan, kun karja pääsee ansaitsemalleen kesälomalle laitumelle, isäntäparille alkaa kiireisin aika vuodesta peltotöiden parissa. Toukotöissä ja rehunteossa onkin ollut käytäntönä jo usean vuoden ajan tehdä koneyhteistyötä toisen putkilahtelaisen viljelijän kanssa ja palkata työvoimaa rehuntekoon tarpeen mukaan.

Kuvat Osmo Veijo
Teksti Valto Koskinen

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 2/helmikuu 2006]