www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Eero Rantasen muistolle

Tutustuin Eeroon kauniina kesäpäivänä ennen Juhannusta v. 1972. Juhannusruusujen, sireenien ja keisarinkruunujen keskellä uinui mökki, joka oli ollut kauan asumattomana. Eero veti puukolla viillon tuvan hirsiseiniä peittävään pinkopahviin ja näytti terveen seinän. Hän toivoi saavansa taloon asukkaan, joka ei kuljettaisi pois rakennuksia. Tullessaan katsomaan laitumella olevaa karjaansa hän voisi nähdä tutun pihapiirin, johon kerran oli tullut vävypoikana. Siitä päivästä alkoi lopunikäinen ystävyytemme sekä edelleen jatkuva kiintymykseni Korpilahden Putkilahteen.

Eero Rantanen

Avuliaisuus oli Eeron näkyvin ominaisuus. Hän oli aluksi korvaamaton apu käytännön töissä; hän tunsi päreen- ja katontekijät, kuljetti polttopuut ja muokkasi perunapellon. Opin pian, ettei kannattanut hätäillä, sillä asiat sujuivat Eeron verkkaiseen tahtiin. Viimeinen kulttuuriperintö itselleni oli, kun hän opetti miten savusaunan kiuas rakennetaan. Sitten, kun hän oli muuttanut eläkekotiinsa, sain keskustelujemme kautta korvaamatonta tietoa kylän menneisyydestä, elämästä ennen teitä ja sähköä sekä sota-ajan niukkuudesta. Hän kertoi mitä metsäpolkuja kuljettiin Oittilaan iltamiin ia millä Päijänteen savikolla pelattiin kesäisin palloa. Ulkoisesti elämä oli vaatimatonta, mutta sisäisesti rikasta.

Eero oli ehdottoman luotettava kuuntelija ja keskustelija. Hänen takanaan asiat pysyivät ilman, että siitä piti mainita. Hän ei myöskään koskaan puhunut pahaa naapureistaan tai tuntemistaan henkilöistä. ”On siinä kokolailla erikoinen ihminen” oli negatiivisin ilmaisu, jota muistan hänen käyttäneen. Eero oli vaimonsa sairauden aikana opetellut kaikki taloustyöt, eikä hänestä tämän kuoltua suinkaan tullut uusavutonta. Hän otti aktiivisesti osaa eläkeläisten toimintaan siihen asti kuin oma terveys asetti esteensä. Silloinkaan hän ei valittanut eikä surkutellut omaa kohtaloaan.

Hänen myötään poistui hyvä ystävä ja ihminen, joka teki kovaa työtä tuomatta itseään esille, rakasti kotiseutuaan ja sen ihmisiä ja hiljaisesti rakensi meille sitä kaunista maaseutua, joka nyt näkyy ympärillämme.

Maija Liisa Palmu

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 6/kesäkuu 2006]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke