Kunnanjohtaja kyläkäynnillä

Korpilahden kunnanjohtaja Timo Rusanen

Kj. Rusanen aloitti toteamalla, että hienoon kyläämme on mukavaa tulla. Alkukohteliaisuuksista päästyään hän jatkoi liitosasian teknisillä kysymyksillä, kuten maarajayhteyden valmistelulla, hallinnollisilla kysymyksillä, erilaisten hallintotapojen yhteensovittamisella sekä miten Korpilahden taloustilanne saadaan parempaan tilaan. Liitoksen yhteydessä tulevat pohdittaviksi isommat seudulliset kysymyksetkin: kuinka voidaan tukea Jyväskylän seudun kasvua ja ohjata perheitä seudulle työtä tekemään ja asumaan sen sijaan, että muutettaisiin pääkaupunkiseudulle. Kysymys on samalla koko keskisen Suomen asuttuna pysymisestä, kasvukeskuksen ympäristöään ylläpitävän voiman – asutuksen – leviämisestä keskusta laajemmalle alueelle. Perinteinen maaseutupolitiikka ei yksinään voi vastata tähän kysymykseen!

Korpilahden kunnan luontaisiksi vahvuuksiksi Rusanen mainitsi mm. luonnonympäristön ja korkeatasoisen asumisen osana kaupunkia; myös mahdollisen matkailurakentamiseen painottumisen. Alueellahan on jo nykyisellään paljon kesäasutusta – kesäasuntojen muuttaminen vakituisiksi ja työnteko sieltä käsin on täysin mahdollista ja ansaitsee myönteistä huomiota viranomaisten osalta.

Jyväskylän seutu on kehittymässä verkostokaupungiksi riippumatta muiden kuntien liitoshaluista tai haluttomuudesta: monet tärkeät palvelut ovat jo verkostotoiminnan piirissä ja jatkossa yhteistyö tulee luultavasti tiivistymään entisestään.

Useissa työryhmissä on valmisteltu mm. ATK-järjestelmien, teknisen toimialan ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamista. Henkilöstöpolitiikan hoito liitoksessa on oma iso kysymyksensä; samoin se, missä aikataulussa asiat tapahtuvat. Avointa hallintotapaa noudattaen työryhmien raportit julkaistaan netissä lähiaikoina. Kaavoitusyhteistyö on lähdössä nopeimmin käyntiin, koska prosessit ovat siinä aikaa vieviä. Maankäytön asiat on saatava mahdollisimman pian hyvään järjestykseen jo uusien asukkaiden rakennushankkeita ajatellen. Uuden alueen kaavoitus vaatii lisäksi runsaasti työtä pohjakartoituksissa, kiinteistöjen tietojärjestelmissä ja teknisen suunnittelun tietojärjestelmissä. Opaskartatkin on uusittava uuden, alueeltaan laajan kunnan reittejä vastaamaan.

Liitoksen porkkanarahojen käytöstä ei ole vielä tehty päätöksiä. Rahoja voidaan kuitenkin Jyväskylän takauksella käyttää Korpilahdella etukäteen, vaikka ne maksetaan valtion taholta vasta 2009-2010. Rahoitusta ohjataan asukkaiden tarpeiden osoittamiin kohteisiin ja varoja on käytettävissä noin 6, 48 milj. eur, mikäli Korpilahden väkiluku pysyy yli 5000 asukkaan tasolla. Jyväskylä on suostunut liitosneuvotteluissa ohjaamaan summan kokonaan Korpilahden kehittämiseen.

Tärkeät terveydenhoitopalvelut on tarkoitus säilyttää jokseenkin entisellään: Korpilahden terveysasema jatkaa ja Muuramen terveyskeskukseen on tulossa remontti, jossa vuodepaikat vähenevät ja tämä vaikuttaa myös korpilahtisiin. Asia on hoidettava niin, etteivät pidempiaikaista hoitoa tarvitsevat potilaat joudu tilanteesta kärsimään. Rakentamisessa painotetaan 9-tien vartta, Iloniemen aluetta ja Kärkisiä. Tikkalaan otetaan myös jonkin verran uusia asukkaita kaavoitus,- koulu- ja jätevesi-investointien mukaisesti. Maaseutukyliin ei näillä näkymin merkittävän suuria asutuskeskittymiä suunnitella, koska se vaatisi raskasta kunnallistekniikkaa ja muuttaisi maaseutumaista asumistapaa liiaksi.

Kunnan alue yleiskaavoitetaan uudelleen ja tässä Putkilahtikin on tarkastelun kohteena. Nykyinen rantayleiskaava on poikkeuslupamenettelyineen koettu keskikylällä uudisrakentamista vaikeuttavana. Kj. Rusanen totesi, että “Jkl:n kaupunkisuunnittelijat joutuvat koulunpenkille maaseudun väljyyden, maanviljelyn ja maiseman suhteen.“ Kyläsuunnitelmat tulee päivittää uutta asutusta vastaamaan, koska suunnittelu etenee vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa; paperille kirjattu yhteinen näkemys esim. tonttien myynnistä helpottaa etenemistä.

Kylän pitkäaikaiset infra-hankkeet – Kääjinsalmen ruoppaus ja kevyenliikenteen järjestäminen raitilla – nostettiin taas esille muistutuksena kunnanjohtajalle. Tiehallinnossa kevyen liikenteen järjestämisasia on liikahtanut hieman eteenpäin, ja mikäli kunta ottaa asiassa aktiivisen otteen voidaan tässä saavuttaa liitosrahojen avulla tuloksiakin. Keskikylän uudessa asuinrakentamisessa vedenpuhdistamon kapasiteetti ei enää riitä ja jatkossa tarvittaisiin parempi ratkaisu.

Kylämme yhteys Joutsan suuntaan monissa eri asioissa tuotiin esiin: esimerkkeinä työterveydenhoito ja sairaankuljetus, eläinlääkintä ja ympäristöterveydenhuolto. Kj. Rusanen otti listalle ehdotuksen sairaankuljetuksen yhteistyösopimuksen teosta Joutsan kanssa. Lopuksi keskusteltiin vielä koulukysymyksestä ja yhteistyöstä Luhangan kanssa Tammijärven koulua käyvien lasten osalta. “Hallinto ei saa olla ykkösasia, vaan se, miten palvelut turvataan joustavasti“, kj. Rusanen summasi toimintaperiaatteen. Tämä onkin eräs valtakunnallisen palvelurakenneuudistuksen tarkoituksista.

TIMO SUOMINEN

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 5/toukokuu 2007]