| |||||||
|
|||||||
Tiernapoikaperinteestä”Tähti se kulukeepi itäiseltä maalta …”Tiernapoikaperinne elää käsitykseni mukaan edelleen melko vahvana. Joulun alusviikkoina näkee esimerkiksi kauppakeskuksissa monia ja monenlaisia tiernapoikaesityksiä, joilla nuoret esiintyjät keräävät varoja mm. leirikoulujansa varten.
Perinne lähtöisin keskiajalta Toinen tiernapoikaperinteen lähtökohta on keskiajan koululaisten tapa kerätä rahaa opintoihinsa. Uskomuksen mukaan syyslukukauden päätyttyä köyhät koululaiset kiersivät talosta taloon joululauluja laulaen. Palkaksi he saivat ruokaa, lantin tai kynttilän. Loppiaisen mysteerilaulunäytelmä levisi (muiden mysteerinäytelmien tavoin) kirkon piiristä kansan keskuuteen maalliseksi esitykseksi. Leviämistä vauhditti laulun sanojen kääntäminen munkkilatinasta kansankielelle. Näistä lauluista tuli koululaisten rahankeruukiertueiden vakio-ohjelmistoa. Kirkko suhtautui maallistuneeseen laulantaan penseästi, etenkin kun sen elinvoimaisimmaksi muodoksi kasvoi juuri näitten koululaisten rahankeräyskiertueet. Koulupojat eivät tietenkään aina malttaneet käyttäytyä soveliaasti matkoillaan.
Perinteen tulo
pohjoismaihin ja Suomeen
Tiernapoika-nimen alkuperä
Pahennuksen herättäminen Tiernapoikien hävyttömyydestä ja ilkikurisuudesta liikkui tietenkin enemmän tai vähemmän tosia tarinoita. Varmaankin valtaosa tiernapojista käyttäytyi säädyllisesti, mutta toiset tiernapoikaryhmät myös juopottelivat ja räyhäsivät.
Tiernapoikanäytelmän
muuntuminen ja esitysten ajankohta Tiernapoikanäytelmää esitetään muualla Euroopassa nimenomaan loppiaisena. Suomessa tiernapojat esiintyvät ennen joulua. Kun koulujen syyslukukausi päättyi aikoinaan joulukuun puolivälissä, jäi joulun aluspäiviksi sopivaa aikaa kiertää laulamassa ja ansaitsemassa vähän rahaa, ruokaa ja kynttilöitä koulunkäyntiä varten. Kynttilänpätkän pyytäminen palkaksi tuntuu nykypäivänä mitättömältä. On kuitenkin muistettava, että laulun sanojen kirjoittamisen aikoihin ei ollut sähkövaloa, ja kynttilöiden merkitys esim. koululuokkien valaisemisessa oli suuri.
Raamatullinen tausta
Neljä tiernapoikaa Nykyisin tiernapoikiin kuuluu neljä esiintyjää. Heistä tärkein on kuningas Herodes, joka käskee Murjaanien kuningasta rukoilemaan edessään. Toiseksi tärkein hahmo on Murjaanien kuningas, joka joutuu nöyrtymään Herodekselle ja kumartamaan häntä. Knihti on näytelmän traaginen ja julma ratsumies. Hän on Herodeksen palvelija, joka suoritettuaan Herodeksen määräämän verityön tappamalla poikalapset saa palkaksi kultaa sekä hopeaa ja verisen ristin rintaansa. Mänkki eli tähdenpyörittäjä kertoo ilosanoman Beetlehemissä syntyneestä poikalapsesta.
Viides tiernapoika Pikku hiljaa esiintyjien määrä väheni. Vielä satakunta vuotta sitten joukon jatkona oli nykyisin tunnettujen neljän lisäksi viideskin tiernapoika, pikkuruinen karikatyyrinen kyttyräselkäinen vikkeläkinttu ”Kyppä Kiinaanmaalta”. Kypän kyttyräselkäisyyttä korosti esityksissä takin alle selkäpuolelle työnnetty tyyny. Kypän osuus tiernapojissa oli irrallinen ja hän oli arvossa alin. Kun muut tiernapojat olivat häipyneet, Kyppä pyyteli lantteja omaan pussiinsa. Suomessa tiernapoikaperinnettä pisimmälle tutkinut Kalevi Rousti (1924-1975) on selvittänyt Kypän alkuperää. Kyppä tulee ruotsinkielen sanasta ”gubbe”, ukko. ”Kiinaanmaa” ei viittaa millään lailla Kiinaan, vaan on murteellinen ilmaisu sanasta Kaanaanmaa. ”Kyppä Kiinaanmaalta” on siis ”ukko Kaanaanmaalta”. Ukoksi Kaanaanmaalta on kaksi vaihtoehtoa: Jeesuksen kavaltaja Juudas tai Marian puoliso Joosef. Rousti on tutkimuksissaan päätynyt jälkimmäiseen. Keskiajalla Joosef esitettiin rähjäisenä kyttyräselkäisenä olentona, jolle naurettiin. Näin esimerkiksi saksalaisissa maalauksissa. Tämä ei kuitenkaan johtunut pilkanteosta, vaan keskiajan hartaudesta, Neitsyt Marian ja Jeesuksen kunnioituksesta. Haluttiin konkreettisesti osoittaa, että Joosef ei ole Jeesuksen isä. Ikivanhan perinteen mukaan narri esitettiin aina kyttyräselkäisenä. Jotta Joosef olisi todellinen narri, hänellekin laitettiin kyttyrä. Nykypäivän ihmisestä Joosefin asettaminen tuohon asemaan saattaa tuntua merkilliseltä. Uskon kuitenkin, että varmaan keskiajallakin hyvä tarkoitus pyhitti keinot. RISTO PERTTULA
Keskeiset lähteet: [Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 12/joulukuu 2007] |
|