www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Onnea 90-vuotias

OSAT 3, 4 JA 5.
(Osat 1 ja 2 julkaistu tammikuun numerossa)

Miespolvet vaipuvat unholaan
Suomi on itsenäisyyden aamunkoitteen sisäisten ristiriitojen, keskinäisten taistelujen ja pulakauden jälkeen kohonnut 90 vuoden työn tuloksena maapallon hyvinvointivaltioiden kärkimaihin.

Sukupolvi sukupolven jälkeen on uurastettu, välillä taistellen vapaudesta jatkettu kehityksen kulkua uusiin suuntiin, mutta aina demokraattisin keinoin.

Voisimme kenties löytää maamme uurastajista neljän sukupolven kehyslinjat.

3. Murroksen sukupolvi
Kolmas sukupolvi, tuo suuret ikäluokat, oli syntynyt sodan aikana tai 1940-luvulla. He kokivat nuoruudessaan 1960-luvun yhteiskunnallisen ja kulttuurillisen murroksen. He pääsivät osallisiksi nopeasti kehittyvän joukkoviihteen maailmasta, johon tartuttiin hanakasti. Tämän sukupolven lapsuus ja nuoruus olivat optimismin ja kehityksen aikaa. Silloin alkoivat ilmaantua ensimmäiset aineellisen hyvinvoinnin merkit tavallisen kansan saataville. Sukupolven yhteisiä kokemuksia olivat muutto maalta kaupunkeihin tai edes taajamiin, asuntosäästäminen, ja lasten päivähoito-ongelmat. Koulunkäynnin voimakas pidentyminen, kieliopinnot, tekniikan huima kehitys loivat nuorisolle monenlaisia mahdollisuuksia edetä työelämässä. Toisaalta laman iskiessä oli työttömyys uhkana. Avainsanoja olivat teollistuminen, kaupallistuminen.

Lauantait muuttuivat asteittain vapaapäiviksi ja työviikon pituudeksi määriteltiin 40 tuntia. Ja Suomi nousi 15 vauraimman maan joukkoon.

Kylien palvelut alkoivat hävitä, tilakoot suurentua, hevoset kadota. Ja maatalous alkoi tuottaa ylijäämävuoria. Peltoja alettiin kääriä pakettiin. Maaseudun uudistilat autioituivat ensimmäisinä. Puimala menetti merkityksensä leikkuupuimureiden ilmestyttyä. “Härevät hakamiehet” kertoo, että Putkilahden ensimmäinen itsekulkeva Fahr-leikkupuimuri ilmestyi Ylätaloon v. 1963. Silloin tarvittiin viljankuivaamoita, joihin aluksi käytettiin riihiä. Mutta yleensä piti maatilan yhteyteen rakentaa korkea tornimainen viljankuivuri. Sellaisen Putkilahden Maamiesseura rakensi v. 1974 Koskisen lähelle.

Olkia alettiin polttaa ja kyntää maahan. Paalauskoneella tehtiin heinä- ja olkipaaleja, jotka vaativat vähemmän tilaa kuin irrallinen kuivarehu. Riihi ja ladot peltojen reunoilta romahtivat yksi toisensa perästä. Maidon jäähdytys koneellistui ja jäiden otto talvella oli muisto vain. Muovikuorisia traktorinmunia säilörehuineen alkoi ilmestyä kesäisin peltojen reunamille. Hevostallit ja lampolat jäivät ilman asukkeja. Nyt rakennettiin traktorivaja tai peräti konehalli. Ja kauppaan lähtiessä ei enää tarvinnut ottaa mukaan maitohinkkiä, maitoa alettiin myydä vuodesta 1967 muovipusseissa.

Kun autojen tuontisäännöstely oli ohi v. 1965, länsiautot rupesivat valtaamaan maanteitä. Teitä alettiin kunnostaa ja portit tai veräjät poistettiin autojen tieltä. Liftareita minihameissa ilmestyi teidenkin varsille. Amerikan malliin farkut ilmestyivät nuorisolle ja sukkahousut naisille. Televisiosta tuijotettiin, kun ihminen astui kuun pinnalle 1969. Ja samana vuonna keskiolutta rupesi saamaan ruokakaupoista.

Sairauden ja puutteen kokemukset olivat vähäisempiä kuin edellisillä sukupolvilla. E-pilleri käynnisti seksivallankumouksen Suomessakin.

Mutta lamakausi saapui meillekin 1975. Työttömien määrä alkoi kivuta kohti 200 000. Tuotanto supistui, inflaatio nousi lähelle 20 %, ulkomaankaupan vaje kasvoi.

4 . Lähiöiden sukupolvi
Neljäs sukupolvi oli lähiöiden sukupolvi. He eivät enää kovin suuresti poikenneet edellisestä sukupolvesta. Rakennettiin asumalähiöitä, nukkumalähiöitä, kivierämaita. Suuret kaupungit suurenivat.

Koululaitoksessa pyrittiin tasa-arvoon, ja siirryttiin peruskouluun. Tällöin maaseudunkin syrjäisillä ja vähävaraisten kotien lapsilla oli mahdollisuus päästä opintiellä etenemään kykyjensä mukaan. Kaikki eivät kuitenkaan oppineet kaikkea – niin kuin väitettiin.

1970-luvulta alkaen palveluelinkeinot alkoivat työllistää teollisuutta enemmän. Ydinvoimaa oli saatavilla vuodesta 1977, 1980-luvulla maakaasu työntyi idästä, elektroniikka ja piisirut mullistivat tietokone- ja kännykkäteollisuuden.

Maaseudulla suuri alkoi olla kaunista. Vähitellen liha-, siipikarja- ja maidontuotantotilat rupesivat muistuttamaan tehdashalleja varsinkin asutuskeskusten liepeillä. Syrjäseudulla on säilynyt vielä pienimittakaavaisempaa maatalousyrittäjyyttä, varsinkin, jos isäntäväki on keksinyt jonkin sivubisneksen. Mutta pienehköt peltoalueet on jo metsitetty tai itsestään pusikoituneet.

Kuvaannollisesti voidaan sanoa, että kun sotien ja pulan sukupolvi sekä usein jälleenrakennuksen ja nousun sukupolvi parsi sukkansa, niin murroksen ja viimeistään lähiöiden sukupolvi heitti vähänkin rikkinäiset sukkansa jätteisiin.

Kun nuo kahden ensiksi mainitun sukupolven lapset tekivät käpylehmiä tai laudanpalasista pieniä lumiauroja, vedettäviä rekiä ym. leikkivälineitä, tuo uusien sukupolvien nuoriso katsoo tietokoneelta, minkä arvoisia lahjoja itse kukin on saanut ja kuka eno, setä, kummisetä tai täti on antanut arvokkaimpia joululahjoja sekä viestittävät nämä tietonsa kavereilleen.

Jälleen on hevoskulttuuri noussut arvossaan. Ravi- ja ratsastustalleja on ilmaantunut monin paikoin lähinnä vapaa-ajan viihdykkeiksi ja varsinkin tyttölapsien iloksi. Vuosisadan ensimmäisten sukupolvien lapsilla oli suurenmoista, jos joulupukki oli tuonut puisen keinuhevosen.

Onko odotettavissa, että Putkilahdestakin tulee Keski-Suomen suurkaupungin nukkumalähiö, tai valtaavatko Itänaapurimme rahamiehet kenties Putkilahden notkot, niemet ja saarelmat virkistyspaikoikseen, niin kuin Lappeenrannasta ja meren rantamilta kuiske kuuluu.

5. Lopuksi
Suomi on 90-vuotias. Maa on liittynyt monin sitein EU:hun. Itsenäisyys tämän päivän suomalaisille ei ole yhtä merkittävä itseisarvo kuin 90 vuotta sitten. Kylien väliset rajat ovat madaltuneet, samoin pitäjien, maakuntien ja valtioiden rajat. Me tarvitsemme toisiamme. Ja kenties Euroopan Unionin voimakas demokraattisuus takaa ja turvaa entistä paremmin myös suomalaisten elää omien paikallisten tapojen ja perinteiden mukaisesti. Mutta voimme liioittelematta sanoa, että sukupolvien uurastus on nostanut suomalaiset maailman merkittävien kansojen joukkoon vähäisestä lukumäärästä huolimatta.

VÄINÖ VÄINÖNPOIKA

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 2/helmikuu 2008]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke