Elävää musiikkia Putkilahden jazzeilla jo X:nnen kerran

Ison vapaaehtoisvoimin pyörivän tapahtuman järjestäminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Vanhasta kokemuksesta on paljon hyötyä, kun asioita kootaan ja tapahtuman aikana toimitaan. Putkilahti jazz & blues festival -nimellä alkuaan järjestetty tapahtuma tuli kesäkuun 14. päivänä järjestetyksi kymmenennen kerran. Sen eteen tekivät työtä lukuisat vapaaehtoiset, joista monet ovat olleet mukana usean kerran. Tapahtuma ei olisi ollut näin monena vuotena mahdollinen ilman lukuisia lahjoittajia ja tukijoita, joita kaikkia haluamme lämpimästi kiittää.

Tapio Leino, Putkilahden kesäasukas ja Jazz-tapahtuman ohjelmavastaava.

Tapio Leino on koko tapahtuman historian ajan vastannut artistien ja orkesterien mukaan saamisesta, hän on kasannut tapahtuman taiteellisen ilmeen ja vastannut siis toisesta puolesta järjestelyjä sen lisäksi, että on laulanut ja soittanut itse oman bändinsä kanssa tapahtumassa. Osoitamme parhaan kiitoksen Tapsalle näinä vuosina tehdystä työstä! Homma on sekä musiikin, tekniikan että vierailevien artistien puolesta toiminut loistavasti ja taiteellinen taso ollut korkea, rennosta ilmapiiristä tai viihteellisyydestä silti tinkimättä. Näin maallikko-musiikinystävänä minun on sanottava, että (lainaus): "Jag är personligt lycklig!"

Pidän siitä, miten kerrot asioita, tunteita
Pidän siitä, mitä teet
Teet sen kauniisti ja hyvin
Sinä yllätät kaikki
Paitsi ne jotka tietää

Kyläseuran työmyyrät vastaavat lopusta: tapahtuman rahoittaminen, lupien hakeminen, järjestyksenvalvonta, ihmisten pyytäminen talkooporukkaan, artistien joukkoruokailun järjestäminen, opastus ja ilmoittelu, suorituspaikan rakentaminen teltoista ym. kylätalon pihalle.

Vaikka työ sujuu jo rutiinilla, ei mikään silti tapahdu itsestään. Paljon puheluja soitellaan ja kädet tekevät. Hiirolan Maire leipoo ruisleipää arpajaispalkinnoiksi, Tero tuo kukkapuskia. Anu, Senja, Ritu, Riitta, Sirpa, Sisko, Päivi, Helka, Erkki ja Riikoska kasaavat keittiöpuolta ja hoitavat kahvitelttaa, Valto, Niilo, Irma, Veksi, Risto ja allekirjoittanut touhuavat järjestyksenvalvonnassa, telttojen purussa ja pystytyksessä (itse vedin kyllä kahden edestä soppaa, mutta eihän meillä lasketa). Cindy myy arpoja; pihamestari Lennart määrittää optimaalisen ajankohdan nurmikonleikkuulle ja leikkaa sen sekä vastaa tyylikkäästä kranssikoristelusta ja on mukana myös telttojen kasaamisessa ja roudauksessa. Iso kiitos kaikille, taas! Ja naisväelle ruusut.

Olemisen riemu ei ravistele olkapäitä
Runoilijan kehto ei ole ruusuista tehty
koskaan
Hiljaisuuden huntu ei milloinkaan petä
kuulijaa
Mikä nämä yhdistää? Rakkaus suureen elämään.

Soittajat ovat saaneet soppaa, siis soitto alkakoon. Jyväskylän puhallinorkesteri avaa tapahtuman - valssimusiikilla! Kansalliset lavaklassikot käydään läpi: jenkkaa, humppaa, tangoa jne. sekä tietty vaaleanpunaista shampanjaa!

JYTKE BigBand pääsee jo otsikon mukaiseen asiaan, kuulemme tuttuja klassikkosävelmiä komeasti tulkittuna.

Sitten on vuorossa tämän kesän solistivieras Juhani Markola, pitkän linjan takuuvarma artisti, joka esiintyy Tapio Leinon SwingBandin säestämänä. Esitettyään mm. kappaleet "Tenderly", "Night and Day", tutun teeman elokuvasta "Päivien kimallus" sekä Aznavourin "Maman" suomenkielisenä versiona kokoonpano saa ansaitut kiitokset yleisöltä.

Viimein - sokerina pohjalla - kestovieras Willie& the Wolves soittaa vanhaa rhytm an’ bluesia. Maku Tuominen vedättää tyylikkäästi eläytyen: se tyttö Tennesseestä on NIIN wahou - huuu - huuuu - u! Jaska Prepula loihtii läskibassosta rytmikkään soundin, kitara on mukana menossa. Pojat kasasivat bändin vielä Putkilahteen, tapahtuma päättyy ja pistämme kumpikin porukka kamat kasaan. Kiitos kundit!

Kellon tullessa kuutta istumme Outin ja Lennartin kanssa lämpimällä kuistilla. Aurinko paistaa utupilven läpi, sateen tulo on varmaa. Vain painumat nurmikolla kielivät kiireisestä päivästä.

Tapahtuma on siirtynyt muistoiksi mieliemme kiintolevyille, ehkä vähän on myös bitteinä tietokoneella. Ja monella on hyvä, tyytyväinen olo, tiedän sen.

Valoa ja pimeää
Ei siinä ole mitään luonnotonta
Kummassakin laulussa hyvä tunne
kasvaa ja kasvaa
En pidä siitä, että siirtyminen
vaatii mahtavia tekoja
Sateen jälkeen hiekkatiellä
Kauneus hehkuu ja kumartaa syvään

TEKSTI: TIMO SUOMINEN
KUVAT: AUNE TURUNEN
RUNOKATKELMAT:
KAI OTTO DONNER "PIENI JA HENTO OTE"

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 7/heinäkuu 2008]