| |||||||
|
|||||||
Taipaleenjoella 3-5.10.2008Sateinen perjantaiaamu valkeni Joutsassa, kun sekalainen ryhmä kokoontui linja-autoasemalle odottamaan linja-autoa Jyväskylästä. Matkan päämääränä oli Taipaleenjoki ja talvisodan taistelupaikat. Bussi, joka Jyväskylästä tuli, ei ollut mikään paikallisvuoro Jyväskylä- Joutsa- Taipaleenjoki, vaan Jouni Reinikaisen junailema sotahistoriallinen retki Taipaleenjoelle.Rajanylityksen jälkeen kävimme Viipurissa ja sen jälkeen suuntasimme Antti Musakan Lomarantaan Pyhäjärvelle. Antin isä on ”Karjalanpoikii” ja syntyisin Pyhäjärven rannalta. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Antin isä perusti Lomarannan, ja nyt Antti pyörittää sitä. Lauantaiaamuna lähdimme Taipaleenjoen talvisodan taistelupaikoille. Loppumatka tiestä ei ollut häävissä kunnossa, mutta perille päästiin. Kiertelimme eri paikoissa Taipaletta ja miinaharavat olivat kovassa käytössä. Ei sieltä kyllä rautaa tarvinnut etsiä, sitä on siellä joka paikassa missä rintamat ovat olleet. Varovainen kannattaa olla, sillä siellä on vielä räjähtämättömiä ammuksia.
Sitten menimme tutustumaan Linnankankaan taistelumaastoon. Maasto täällä oli kumpuilevaa hiekkaharjua. Juoksuhautoja ja räjäytettyjä bunkkereita oli siellä täällä. Ryhmämme vetäjillä oli tieto, että tänne oli lähiaikoina viety muistokivi Korpilahden pojille.
Paikka oli nyt hiljainen, mitä nyt meidän pieni puheen sorina kuului harjulta. Mutta luettuani muistokiven tekstin tuli heti ajatuksiini se hetki, kun ne yhdeksän korpilahtelaista poikaa olivat olleet tällä paikalla. Silloin täällä on ollut aivan toisenlainen tilanne. Mieleeni tuli myös Väinö Linnan teksti Tuntemattomasta Sotilaasta, kun Rokka tuli Koskelan joukkueeseen, ja Koskela kysyi Rokalta, että onko aikaisempaa rintamakokemusta, johon Rokka vastasi: ”Ka´ Talvsovas Taipaleelha myö pelättii”. Muistokivi on varmaankin Korpilahden mustaa graniittia, teksti kivessä on: Vaeltaja , kerro suomelle , että me, Korpilahden 9 poikaa, kaaduimme tällä paikalla 18.1.1940, uskollisina isänmaan laeille. Korpilahden isänmaan ystävät 6.9.2008. Muistokiven takana on iso syvä pommikuoppa, noin 10 m halkaisijaltaan. En tiedä, oliko yhdeksän kaatuneen joukossa putkilahtelaisia poikia, te varmaan tiedätte oliko? Mutta paikalla on käyty ja se oli kaikille mukana oleville mieleen painuva hetki. Majapaikan isännästä vielä sen verran , että kahdelle retkeläiselle selvisi jälkeen päin, että Antti Musakka on heidän pikkuserkku. Ensi keväänä teemme taas retken Taipaleenjoelle.
TEKSTI JA KUVAT [Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 12/joulukuu 2008] |
|
||||||
