www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Kolmoset Putkilahdella

Isäni Kalle Kolmonen oli Vapolla metsätyönjohtajana Laukaalla. Kun sieltä loppuivat hakkuut, Aune ja Kalle Kolmonen muuttivat Putkilahteen kesäkuussa1961. Siellä Kalle alkoi hoitamaan suuria hakkuita. He asuivat Putkilahdessa kaksi vuotta. Vanhempani asuivat Putkilahdessa ensin jonkin aikaa Heikkilän talossa. Taloa ei enää olekaan olemassa. Sitten he muuttivat Putkilahden koululle.

Alakoulun yhteydessä sattui olemaan heitä varten sopiva vuokra-asunto. Aunelle kylä tuli nopeasti tutuksi, sillä hänen sukulaisensa Aino Ahonen oli asunut Putkilahdella jo pidempään. Koululta oli kauniit näkymät Päijänteelle.

Putkilahden koulun portilla vuonna 1962. Vasemmalla siskoni Sirkka, hänen miehensä Olavi, Aune, Jaakko, siskoni Raija ja tuntematon nuori mies.

Minä ja siskoni Sirkka ja Raija vierailimme kukin pari kertaa vanhempiemme luona. Muistamme Putkilahden luonnonkauniina paikkana. Siskoni keräsi häihinsä Putkilahdesta kieloja. Putkilahden kaislikkorannat antoivat kalaa. Isä-Kallen kanssa käytiin kokemassa verkkoja ja milloin kukakin kävi uistimella haukia narraamassa. Rannalla ja koulun pihassa oli suojaisat auringonottopaikat.

Silloin matka tehtiin Putkilahdelle Korpilahden kautta. Linja-autolla matkan teko mäkisellä kapealla hiekkatiellä oli omalla tavallaan elämys. Putkilahden keskusta useine kauppoineen vaikutti hyvin elävältä. Nykyään Päijänteen länsipuolelta uutta pitkää siltaa pitkin ajettaessa Korpilahdelle, Putkilahti tuntuu pieneltä kylältä aikaisempaan verrattuna.

Onpa suunmukaista syötävää. Perunoiden mukana keitetyt porkkanat maustavat ja koristavat muusin. Tillillä maustettu maitokastike täydentää annoksen.

Vesipaistettua kalaa

1 dl vettä
500 g Päijänteen punalihaista fileetä
2 rkl kylmäpuristettua rypsiöljyä
ripaus suolaa

Poista fileestä pystyruodot ja leikkaa filee tasapaksuiksi paloiksi. Laita pannulle puoli senttiä vettä. Pane kalaviipaleet kiehuvaan vesitilkkaseen kypsymään. Käännä viipaleet minuutin kuluttua. Huolehdi siitä, ettei liemi kiehu liian rajusti. Lisää pannulle öljy. Valele kalapaloja muodostuneessa kastikkeessa ja mausta kalat suolalla. Tarjoa lisukkeeksi maito- tai kalakastiketta ja keitettyä perunaa tai muusia.

Maitokastike

25 g rypsiöljyä ja voita
½ dl vehnäjauhoja
3 dl maitoa
¼ tl suolaa

Kiehauta maito. Säädä liesi 1/3 teholle. Sulata rasva kattilassa. Lisää jauhot ja kypsennä niitä hetken aikaa miedolla lämmöllä. Kaada kuumaa maitoa desilitra kerrallaan vispilällä tehokkaasti pohjaa myöten sekoittaen. Jätä kastike hetkeksi miedolle lämmölle ja sekoita silloin tällöin pohjaa pitkin.

Maitokastikkeeseen voit lisätä esimerkiksi hienonnettua tilliä tai kananmunaa.

Jos käytät maidon asemasta kalalientä, saat kalakastikkeen.

Ohje Jaakon kirjasta Ruodotonta kalaa. Tarkemmat tiedot ja tilaukset www. kokkikolmonen.com.

JAAKKO KOLMONEN

............................................................
On onni ja etuoikeus saada olla suomalainen

Olkaamme onnellisia kun saamme asua maassa, jonka puhdasta ilmaa ja vettä turistit ihmettelevät.

Talven vitivalkoinen lumi ja kirkkaat revontulet vetävät uteliaita ulkomaalaisia Kaukoidästä asti vuosi vuodelta yhä enemmän ihailemaan Suomen raikkautta. Pitäkäämme Suomi edelleen asumisen arvoisena. Nauttikaamme lähiruokatuotannosta. Näin emme tuhoa lisää muuta maailmaa.

Kun pidämme luontomme puhtaana, suomalainen elintarviketuotanto ja vesi ovat jonkun ajan kuluttua kultaakin kalliimpia. Himalajan lähistöllä yli miljardi ihmistä asuu ruskean saastepilven varjostamana. Tämä johtuu siitä, että väestö tuhoaa luontoa ja polttaa tuoretta puuta päivittäin.

Toiset yli miljardia ihmistä Kaukoidässä lämmittävät kivihiilellä ja asuvat mustan saastepilven varjostamana. Näiden saastepilvien takia auringon valon ja lämmön teho pienenee koko ajan. Ilma lämpenee huomattavasti ja kasvillisuus kärsii.

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 5/toukokuu 2009]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke