| |||||||
|
|||||||
Muistatko heinätyötä kotikylämme pelloilla?Heinänteko on kuulunut maaseudun elämänmuotoon sen tärkeänä osana vuosisadasta toiseen. Työtavat ovat aikojen kuluessa muuttuneet merkittävästi. Entisaikaan luonnonvaraiset niittyheinät niitettiin viikatteilla tai leikattiin sirpeillä. Heinien kuivumista joudutettiin pöyhimällä niitä haravalla luokoihin. Yöksi heinät kasattiin pieniin rukoihin, jotka seuraavana päivänä hajoiteltiin taas levälleen kuivumaan. Toisinaan heiniä aseteltiin pitkille haasioille ja kuivuneet heinät kannettiin latoihin.Kun 1900-luvun vaihteessa siirryttiin luonnonheinästä kylvöheinään, alkoivat niittokoneet yleistyä maassamme. Haravakoneet ilmestyivät pelloille samoihin aikoihin ja heiniä alettiin kuivata seipäillä. Hevosista oli heinänteossa suuri apu.
Anna-Liisa Sorvalin kokoelmat.
Heinätyöt olivat ennen todellista yhteistoimintaa, sillä työhön osallistuivat kaikki perheenjäsenet nuorimmasta vanhimpaan. Isoimmissa taloissa käytettiin heinänteossa aputyövoimaa jota löytyi helposti naapureista ja muista kyläläisistä. Heinätalkoita järjestettiin myös usein ja niihin oli tapana osallistua suurin joukoin. Heinäntekoon liittyy paljon historiaa niin työtapojen kuin -välineidenkin osalta.
Reino Koskisen kokoelmat.
Vanhojen valokuvien avulla voimme herätellä monia muistoja kyläyhteisömme elämästä vuosikymmenten takaa. - AT [Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 7/heinäkuu 2009] |
|
||||||
