Viljapelloilla työt sujuu

Kylämme on vuoden alusta lähtien Jyväskylän kaupungin aluetta, mutta maaseutumainen elämänmuoto ei ole paljoakaan muuttunut kuntaliitoksen vuoksi. Esimerkkejä on kuitenkin jo nähty siitä, että kaupunkimme uudet määräykset muotoillaan taajamien ehdoilla ja maaseutumaisen alueen elinolosuhteita ei oteta riittävästi huomioon. Tästä huolimatta vuodenkiertoon kuuluu yhä syksyllä lasten kouluun lähtö, viljankorjuu ja hirvenmetsästys kuten ennenkin.

Tänä vuonna viljankorjuu onnistui keskinkertaisesti tai hyvin. Sateet eivät pahoin lakoonnuttaneet viljapeltoja. Puintiaikaan riitti poutapäiviä niin paljon, että koko sato saatiin korjatuksi. Peltohehtaareita oli viljan viljelyssä hieman edellisiä vuosia enemmän, koska karjanhoito on edelleen vähentynyt. Maamiesseuran viljankuivurilla käsiteltiin yli 7000 hl viljaa, pääasiassa kauraa ja ohraa, mutta myös merkittävät määrät vehnää, ruista ja rypsiä. Karkean arvion mukaan vain puolet Putkilahden sadosta jalostetaan maidoksi ja lihaksi oman kunnan alueella, muu osa sadosta viedään satojen kilometrien päähän tai ulkomaille jalostettavaksi. Tänä syksynä viljan tuottajahinnat ovat jälleen painuneet niin alas, että viljan mahdollinen käyttö voimalaitosten polttoaineena on jatkuvasti ollut esillä. Toistaiseksi viljan polttaminen on jäänyt vähäiseksi ja toivottavasti viljalle jatkossa löytyy riittävästi sitä oikeaa käyttöä eläinten rehuna tai elintarvikkeiden raaka-aineena.

Jarkko Nurminen kyntöpuuhissa vuokrapellollaan Putkilahden Herapohjassa.

Kuva: Osmo Weijo

Vuoden 2009 sato on nyt korjattu ja katseet on jo suunnattu seuraavaan vuoteen. Ennen maan jäätymistä pelloilla tehdään rikkaruohojen torjuntaa sekä peltojen muokkausta ja kunnostusta tulevaa satokautta varten. Kylälehden valokuvaajat ovat jo tavoittaneet Jarkko Nurmisen kyntöpuuhissa Herapohjassa ja Osmo Weijon Ylisjärven rantamaisemissa juolavehnää ja muita rikkakasveja torjumassa.

*********************************************************
Vuosien mittaan maatalousyrittäjien määrä on Putkilahdessa tasaiseen tahtiin vähentynyt. Tänä syksynä saimme joukkoon vahvistusta, kun Aholan tilalla toteutettiin sukupolven vaihdos. Jarkko Nurminen otti vastuulleen tilan viljelykset omilta vanhemmiltaan.

Samalla tilalla lopetettiin karjanhoito ja tuotantosuunnaksi tuli viljanviljely. Jarkon ensimmäinen omatoimisesti kasvatettu sato on tänä syksynä korjattu.

Kuva: Osmo Weijo

Mikä sinut sai innostumaan maanviljelystä niin paljon, että otit Aholan tilan pellot haltuusi ja ryhdyit osa-aikaiseksi viljanviljelijäksi?
- Yhtä yksiselitteistä syytä ei ole, mutta minä olen tähän ammattiin pikku hiljaa kasvanut ja koulutuksen hankkinut.

Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on Aholan tilalla?
- Pyrkimykseni on kehittää kasvinviljelystä kannattava toimintamalli tälle tilalle. Leikkisästi olen naureskellut, että yritän pitää tilani maatalousviranomaisten määräysten mukaisena elinkelpoisena tilana. *********************************************************

Automaatio auttaa rikkakasvien torjunnassa
Kyntäminen on useimmille tuttua puuhaa, mutta rikkakasvien torjunnassa havaittiin jotain uutta. Osmo Weijo, joka omien viljelystensä lisäksi urakoi myös naapureiden pellolla, on hankkinut uuden Hardi-merkkisen kasvinsuojeluruiskun tätä vuonna.

Hardi-ruiskun työleveys on 16 metriä. Tarvittaessa työleveyttä voidaan kaventaa, jotta vältetään pellon kahteen kertaan käsittely.

Kuva: Valto Koskinen

Rikkakasvien torjunta on juuri sellaista työtä pelloilla, jonka helposti voi ulkoistaa naapurille. Työ vaatii erikoisosaamista ja työhön sopivat kunnolliset koneet. Osmolla on nyt kaikki tarpeellinen.

Kasvinsuojeluruiskun hallintalaitteen avulla ohjataan oikeat nestemäärät pellolle sekä taitetaan puomisto kuljetusasentoon peltotyövaiheen päätyttyä.

Kuva: Valto Koskinen

Torjunta-aineiden toistuva hengittäminen voi vaarantaa terveyden, joten on syytä pysytellä erossa niistä pisaroista. Tämä onnistuu nyt hyvin, koska traktorin ohjaamo on tiivis ja sisään tuleva ilma puhdistetaan suodattimilla. Muutenkaan ei enää tarvitse mennä ulos asentamaan ja säätämään ruiskua, vaan ruiskutuksen aikana pellolla kaikki tarvittavat toimenpiteet hoidetaan ohjaamosta hallintalaitteen nappuloita painelemalla.

Satelliittipaikannus on traktorin kuljettajan apuna, jotta pellon koko pinta-ala saadaan tarkasti käsiteltyä.

Satelliittipaikannuslaite piirtää keltaisella värillä kuvaruudulle pellon käsitellyt alueet. Koko pelto "maalataan" keltaiseksi ja näin koko toivottu alue saadaan tarkasti ruiskutettua.

Kuva: Valto Koskinen

VALTO KOSKINEN

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 10/lokakuu 2009]