Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Tietoa hajajätevesien maailmasta

Syksyn ja talven aikana paljon puhuttanut asia on ollut jätevedet ja niiden puhdistusvaatimukset. Uudet haja-asutuksen jätevesien puhdistusvaatimukset tulivat voimaan maaliskuussa 2011. Ympäristönsuojelulain muutos tuli voimaan 9.3.2011 ja suunnittelua sekä toteutusta koskeva asetus tuli voimaan 15.3.2011. Kotitalouksien ja muiden kiinteistöjen, jossa on paineellinen kylmä/ kuumavesi, on järjestettävä jätevesiasiat kuntoon 15.3.2016 mennessä.

Vapautuksen saavat kiinteistön haltijat, jotka ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011 ja kiinteistö on vakituinen asunto. Kiinteistöissä, joissa on kantovesi tai niin sanottu kesävesipumppu ei vaadita suurempia toimenpiteitä. Puhdistusvaatimusten noudattamiseen voi hakea määräaikaisen poikkeuksen kunnalta esimerkiksi pitkäai- kaissairaat tai työttömät. Lykkäystä on myös mahdollista saada, jos vesihuoltolaitoksen viemäriverkko ulottuu lähivuosina 15.3.2016 jälkeen kiinteistölle. Rakennettaessa uutta tai laajennettaessa vanhaa ra- kennusta uudet vaatimukset tulevat voimaan heti.

Uusilla säädösmuutoksilla on tarkoitus kohtuullistaa jätevesien käsittelyn vaatimuksia siten, että jokainen kiinteistön omistaja saisi toimivat laitteet kohtuullisella hinnalla ympäristöä kuormittamatta.

Jäteveden synty
Kotitalouksien jätevedet jakautuvat kahteen osaan. Mustat vedet sisältävät ulosteita eli vessavesiä. Harmaat vedet syntyvät pesuvesistä eli peseytymisestä, tiskaamisesta ja siivoamisesta. Yksi ihminen tuottaa vuodessa 40-55 kuutiota jätevettä.

Jäteveden muodostuminen kotitaloudessa

Miksi puhdistettava?
Jätevesissä olevat ravinteet typpi N ja fosfori P aiheuttavat vesien rehevöitymistä, joten rannat kasvavat umpeen ja sinileväkukinnot lisääntyvät. Vesistöjen happea kuluttava aines (biologinen hapenkulutus BHK) on myös riski vesistölle kuluttaessaan vedestä happea pois aiheuttaen jopa kalakuolemaa. Jätevesien mukana leviää myös suolistoloiset, joita esiintyy saastuneissa vesissä elävillä kaloilla.

Jätevesikuormituksen koostumus

Ajautuessaan pohjavesiin jätevedet aiheuttavat ihmisille juomaveden kautta terveysriskejä tai tauteja kuten salmonella. Myös erilaiset kemikaalit, raskasmetallit ja puhdistusaineet ovat haitaksi ihmisen terveydelle.

Laki ja asetus vaatii myös puhdistamaan jätevedet. Yleensä lähtökohtana on, että käsittelemättömän jäteveden orgaanisesta ai-neesta pitää puhdistaa 80%, fosforista 70% ja typestä 30%. On olemassa niin sanottuja herkkiä alueita, kuten ranta-alueet, joilla vastaavat prosentit ovat BHK 90%, P85% ja N 40%. Useimmilla kunnilla on olemassa ympäristönsuojelumääräykset, joissa on mainittu kyseisistä herkistä alueista ja niiden tiukemmista määräyksistä, etäisyyksistä ja toimintatavoista. Monilla kunnilla on myös haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien suunnitteluun ja rakentamiseen tarkoitettuja oppaita.

Vanhat järjestelmät
Yleisin vanha järjestelmä on kaksi- tai kolmeosainen saostussäiliö, jonka avulla jätevesistä erotellaan raskaat kiintoaineet ja kelluvat ainekset. Saostussäiliöiden jälkeen on imeytysputki tai purkuputki maastoon. Säiliöiden käyttöikä on noin 30 vuotta paikasta riippuen. Asianmukaiset, huolella tarkastetut, hyväkuntoiset pohjalliset saostuskaivot voidaan liittää uuteen järjestelmään esikäsittelymenetelmänä.

Uudet jätevesijärjestelmät
Yleisimpiä puhdistamotyyppejä ovat maapuhdistamot, joihin kuuluvat maahanimeyttämö ja suodattamo. Maapuhdistamot ovat helppohoitoisia, mutta melko kookkaita järjestelmiä, jotka vaativat tontilta tilaa. Toinen yleinen ryhmä on pienpuhdistamot, jotka ovat pienikokoisempia tehdasvalmisteisia laitekokonaisuuksia. Niissä biologiset, kemialliset tai biologiskemialliset prosessit poistavat jätevedestä haitta-aineet, jonka jälkeen vesi voidaan johtaa maastoon.

Maahanimeyttämö soveltuu alueille, joissa maaperä on hyvin vettä läpäisevää, mutta ei ranta- tai pohjavesialueille. Rakennuspaikan valinnassa pitää olla erityisen tarkkana ja asiantuntemus mitoituksessa on hyvin tärkeää, koska maaperä itsessään toimii suodatinmassana. Maaperän soveltuvuus imeyttämiseen on selvitettävä erillisillä tutkimuksilla. Maahanimeyttämön ikä on noin 20 vuotta hyvin rakennettuna ja hoidettuna.

Maahanimeyttämö

Maasuodattamo on maahanimeyttämöstä laajennettu versio, jossa jätevesi puhdistuu mekaanisesti ja bioloogisesti painuessaan rakennetun hiekkakerroksen läpi. Maasuodattamo tarvitsee suunnitella ja toteuttaa huolella, koska puhdistustulokseen vaikuttavat tekijät ovat haasteelliset. Oikeilla aineksilla ja mitoituksella tehty maasuodattomo on helppohoitoinen ja pitkäikäinen eli noin 20 vuotta.

Maasuodattamo

Jaetussa järjestelmässä mustat ja harmaat vedet eritellään. Wc-vedet johdetaan pullokaivoon tai käytetään erilaisia kui-vakäymälöitä. Harmaille vesille rakennetaan maahanimeyttämö tai maasuodattamo. Jaettu järjestelmä soveltuu hyvin monille loma-asunnoille, joiden tontilla on tilaa ja suojaetäisyydet riittävät.

Pienpuhdistamoista yleisimpiä ovat panospuhdistamot, jotka toimivat sähköllä ja niissä käytetään saostuskemikaaleja. Puhdistamot sopivat hyvin kiinteistöille, jotka ovat ympärivuotisessa käytössä. Se on myös hyvä vaihtoehto yhteispuhdistamoksi naapureiden kanssa. Laitteisto poistaa jätevesistä hyvin ravinteet, kunhan prosesssia seurataan ja huollot hoidetaan kunnolla.

Panospuhdistamon toimintaperiaate

Mitä tulisi tehdä?
Jokaisella kiinteis-töllä, myös kantovesi, tulee olla selvitys nykyisestä järjestelmästä ja sen huolto-ohjeet. Jos ei ole selvitystä, sellainen tulee laatia joko itse tai asiantuntijan toimesta. Samalla voi tarkistella vanhaa järjestelmää ja miettiä uusia vaihtoehtoja.

Uutta suunniteltaessa ensin kannattaa tiedustella viemäriverkostoista tai yhteishankkeista naapureiden kanssa. Jos päätyy kiinteistökohtaiseen ratkaisuun kannattaa kysellä kunnan rakennusvalvonta-ja ympäristönsuojeluviranomaisilta lisäohjeita ja käyttää suunnitelmanteossa suunnittelijaa. Suunnittelija auttaa eri vaihtoehtojen valinnassa ja antaa ohjeita prosessin edetessä. Kiinteistön omistajan ja suunnittelijan päädyttyä johonkin ratkaisuun tulee suunnitellulle järjestelmälle hakea lupa kunnasta. Kun suunnitelma ja lupa-asiat ovat kunnossa, niin voidaan aloittaa järjestelmän asennus. Asennustyö tulee tehdä suunnitelman mukaan ja huolellisesti, paras tulos saavutetaan näin.

ILARI RANTANEN

Lisätietoja:
www.hajavesi.fi
www.hajaputsari.fi
www.ymparisto.fi/hajajatevesi
www.huussi.net
www.salaojayhdistys.fi
www.vesiensuojelu.fi
www.jamk.fi/jatevesi
www.uponor.fi
www.puhdastulevaisuus.fi
www.finlex.fi
www.eduskunta.fi

Lähteet:
Haja-asutusalueiden vesihuolto, HAMK
Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano 2009, Ympäristöministeriö
Jätevesien käsittelyopas, Jämsä
Jätevesienkäsittelyopas 2009, Lahdenseudun ympäristöpalvelut
Jätevesiopas, Agrimarket
Opas jätevesijärjestelmien suunnitteluun ja rakentamiseen haja-asutusalueilla, Jyväskylä
Opas jätevesien maailmaan, Vesiensuojeluyhdistys
Pieni jätevesiopas, Luoko ry
Toimiva jätevesijärjestelmä,JAMK

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 4/huhtikuu 2011]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke