Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Muistoa kaunista kannat

”Kun kerran vain näit Päijänteen,
sen seljät ja salmet ja rannat,
ne jäljen jättivät sydämeen,
ja muistoa kaunista kannat.”
(Martti Korpilahti)

Kuulun niihin, ja varmasti meitä on paljon, joille on käynyt juuri niin kuin herkkävaistoinen kotiseuturunoilija sanoi. Siitä on pian neljäkymmentä vuotta, kun ”kerran näin Päijänteen”. Yksi kerta todella riitti. Olin, kuten sanonta kuuluu, myyty mies.

Toki olen nähnyt paljon muitakin hienoja vesistöjä. Varhaiskesän aamuja istuen kajakissa pienellä järvellä, auringon nousua katsellen, lintuja kuunnellen. Marjaretkillä on löytynyt korpien kätköistä pieniä puroja ja koskia ja metsälampien kirkkaita silmiä. Lapsuuteni tulviva Kalajoki oli kovin vaikuttava työntäessään jäälauttoja vesimassojen avulla lähes koko suuren peltolakeuden äärille. Pitkät työvuodet Kymijoen suurten koskien lähellä asuen. Sieltähän ne Päijänteenkin vedet pauhaten mereen menivät. Entä Atlantin valtameri? Senkin tyrskyjä olen rannassa kahlaten saanut kokea tai katsella mykistävän laajaa merta korkean, pystysuoran vuoren päältä. Uljas oli meri.

Silti, kaiken kokemani jälkeen, kun palaan Vanhanselän rantaan, vaikutun Päijänteestä aivan kuten kauan sitten.

Sama kokemus aina uudelleen, sama mutta kuitenkin aina uusi. ”Päijänne suuri”, sanoi runoilija. Siinä se on yhdellä sanalla sanottuna, tärkein. Suuri Päijänne, suuri luonto.

Silloin neljäkymmentä vuotta sitten en tiennyt, mikä minua odotti. Arvelin vaan jotakin epämääräistä siellä helteisellä kylätiellä kävellen, että suuri järvihän se varmaan on. Vaikutus oli paljon voimakkaampi kuin osasin odottaa. ”Menit aivan hiljaiseksi”, sanoi silloinen tyttöystävä, vaimo myöhemmin. Yhä vielä menen hiljaiseksi, kun Päijänteelle palaan, aina uudelleen. Yhä vähemmän kaipaan mihinkään, koen olevani perillä.

”Muistoa kaunista kannat”. Kun ajattelen kaikkia elämäni vesistöjä, niin Päijänteen jättämä muistijälki on kaikkein vahvin. Tiedän kyllä, ettei Päijänteen suuruus tätä yksin ole tehnyt. Päijänteen rantaan liittyy paljon herkkiä ja henkilökohtaisia muistoja. Niin herkkiä ja henkilökohtaisia, ettei niitä voi lehdessä kuvata. Se Päijänteen ensinäkemisen muisto on vuosien, vuosikymmenten saatossa syventynyt ja rikastunut. Muistoa kaunista kannan. Ja sen teen kovin mielelläni.

TEKSTI JA KUVA VESA NUOLIOJA

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 11/marraskuu 2011]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke