www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Hangasjärven majalle viriteltiin uutta toimintaa

Jätän viimein auton ja astun tien yli opasteita katsoen. Reitti alkaa kovalla nousulla. Korpilahden ja yleisemmin Pohjois-Päijänteen seudun mäet osaavat olla jyrkkiä ja pitkiä. Hetken päästä sammalinen polku on jo vienyt kulkijan jylhän vanhan kuusikon sisään. Valo tulee pilkahduksina kuusenlatvuksien lomasta kuin korkealta katedraalin ikkunoista. Maa on pehmeän sammalpatjan peittämä, oksista roikkuu naavanpartoja. Harvinainen kokemus nykysuomalaiselle – nyky-Suomessa.

Matkani on johtamassa Hangasjärven retkeilymajalle, jonka Korpilahden kunta rakensi 1983 Tikkalan ja Ylä-Muuratjärven kylien lähistöllä olevan järven rantaan. Maja liittyi kiinteästi silloin suunniteltuun ja toteutettuun Keski-Suomen maakuntauraan, joka johti Jämsästä Jyväskylään noin 80 km mittaisena, jatkuen myös ylemmäs keskiseen Suomeen. Maakuntauran reitin varteen osutettiin monia matkailualan yrityksiä, sen oli tarkoitus tukea paikallista elinkeinotoimintaa luontomatkailua elvyttämällä. Uudempi suunnitelma samantyyppiseksi rakenteeksi on Metso-reitti: se kulkee Laukaan Peurungasta Hangasjärvelle. Reitin pohjoinen osa on jo ollut työn alla, eteläinen osa vielä paperilla.

Polku on miellyttävä kulkea, askel joutuu ja kroppa lämpenee. Kohta saavun metsäautotien kääntöpaikalle enkä löydä polun opasteita tai ohitan ne, onneksi tie osuu myöhemmin takaisin reitille. Jäljistä päätellen näitä tienoita kulkevat lähinnä hirvieläimet. Kauniista päivästä on vielä muutamia tunteja jäljellä ja viileä tuuli puhaltaa. Reitti johtaa minut metsäistä rinnettä alas poluttomassa maastossa, sitten se löytää taas metsäkoneen uran ja sen jälkeen toisen tien. Villapaita pois, tuli kuuma.

Tikkalassa asuva kyläaktiivi Paula Määttä kutsui eri tavoilla liikuntaan ja luontoon liittyvien organisaatioiden ihmisiä tutustumaan Hangasjärven majaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja ympäristöön. Itse maja on hyväkuntoinen, noin 24 hengelle vuodepaikat tarjoava hirsirakennus. Sen on suunnitellut arkkitehti Risto Vuolle-Apiala, joka on tunnettu mm. perinnerakentamista käsittelevistä kirjoistaan. Sauna on rannassa – löylyt olivat mainiot – ja lisäksi löytyy kotaa ja laavua. Edellytykset nykyistä suuremmalle käytölle ovat olemassa, paikkaa on vain hieman kunnostettava ja joitakin rakenteita uusittava.

Viimein saavun hikisenä reippaasta kävelystä notkelmaan, jonka pohjalta avautuu järvinäkymä. Täällä on viitat edelleen retkeilyreitistön eri kohteisiin, kaikesta näkee että tosissaan on metsämatkailua yritetty aikanaan käynnistää.

Tunnelma on hyvin suomalainen sanan korpikuusen kannolla istuttavassa merkityksessä, kuusimetsän tunnelma inspiroi paikalle saapuvien perheiden lapsia erilaisiin luontoleikkeihin.

Syötyäni ensihätään rokkaa vetäydyn tummaseinäisen saunan lempeään löylyyn. Pieni hikoilusta koitunut vilu kaikkoaa lämmön tieltä kun kiukaan urut soivat.

Majan käyttöä pyritään nyt lisäämään sen oltua jonkin aikaa paitsiossa Jyväskylään liittymisen jälkeen. Majaan liittyviä erilaisia reittejä pyritään myös selvittämään ja lisäämään niiden käyttöä.

Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys POKO ry. on lähdössä liikkeelle asiassa ja Vesurin kautta ollaan hakemassa hanketta, jossa kiinteistön kuntoonsaattaminen on päätehtävänä. Reittien suunnittelussa ollaan mukana yhteistyötahojen kautta. Hanke tähtää toimenpiteensä ensi vuodelle, mahdollisiin viivästymisiin varataan pari vuotta toteutusaikaa.

TEKSTI JA KUVA TIMO SUOMINEN

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 11/marraskuu 2011]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke