1.1.1936 ILLAN KULUKSI SYNTYI SEURAAVAA:

Joulukin se näyttää jo pahempaa puolta,
mutta sittenhän ei siitäkään enää ole huolta!
Jos muistot on siitä jäljellä sulla,
niin luuletkos että ei ole mulla.

Avaapas nyt sitten konttoorin ovi
on kinkussa siellä suuri lovi.
Luut paljaana siitä kohta jo paistaa,
siks’ luusoppa pyhien jälestä maistaa.

Kalaa ja livettä ollut on meillä,
niinkuin arvaan – ehkä myös teillä.
Riisipuuroakaan ei soimata sovi,
sillä siitähän pojat tykkäs’ kovin.

Eihän sitä joulua toivota suotta,
vallankin kun se on niin lopulla vuotta.
Ainahan se Pukkikin itsensä näyttää,
ja salaisimmat toiveemme ehkä myös täyttää.

INNOITUKSEN VALTAAMANA ULOS LYKÄNNYT MARJATTA
RAUHA AULAKSEN ”JOKAMIEHEN PÄIVÄKIRJAT”
TAPIO LEINON ARKISTOT

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 1/tammikuu 2012]