Galleria Galleria www.putkilahti.net Galleria Galleria
Etusivu Perustietoja Galleria Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Talvisodasta 72 vuotta

Talvisodan päättymisestä tulee kuluneeksi maaliskuussa 72 vuotta. Suomen yhteiskunnan ja demokratian kehittymisen kannalta se oli yksi merkittävimmistä tapahtumista historiassamme.

Marraskuun 30. päivänä 1939 puna-armeija hyökkäsi Suomeen laajalla rintamalla. Myös Helsinkiä pommitettiin heti ankarasti. Maailman katseet kohdistuivat pienen kansan epätoivoiseen taisteluun elämästään. Olihan suuri hyökkääjä liitossa Hitlerin Saksan kanssa. Suomen saavuttama moraalinen ja sotilaallinen torjuntavoitto loi vahvemman maabrändin kuin mikään myöhempi toimi tai toimikunta konsanaan.

Vasemmiston vallankumousyrityksestä ei tuolloin ollut kulunut kuin parikymmentä vuotta. Lapuanliikkeen vastaavasta pienempimuotoisesta yrityksestä oli mennyt vain muutama vuosi. Tätä taustaa vasten kansakunnan yhdistyminen eli Talvisodan henki oli tosiaan ihme. Vapaussodan nimi on, oikein tai väärin, varattu historiankirjoituksessa vuoden 1918 tapahtumiin. Venäläisten taholta tuli vuonna 1939 kuitenkin paljon suurempi vaara Suomen itsenäisyydelle kuin vuonna 1918, jolloin Brest–Litovskin rauhansopimus määritti Suomen Saksan etupiiriin.

Itsekkäistä syistä Lenin teki pitkälle meneviä myönnytyksiä Saksalle saatuaan Keisarillisen Saksan hallitukselta huomattavaa taloudellista apua vallankumouksen suorittamiseen. Toisaalta Saksan motiivina oli päästä irti kahden rintaman sodasta. Saksan hävittyä Neuvostoliitto alkoi valmistella vanhoille rajoille paluuta. Ensin olivat vuorossa Ukraina ja Puola, Suomen vuoro tuli 1939 etupiiriajattelun tuloksena.

Voidaankin perustellusti sanoa, että vasta Talvisota ja erillisrauha 1944 vakiinnuttivat Suomen itsenäisyyden. Jatkosodan aikainen pääministeri Edwin Linkomies piti muistelmissaan hallituksen toimintaa syksyllä 1939 vastuuttomana ja kevytmielisenä. Siitä huolimatta hän katsoo, että "talvisota oli välttämättömyys, jotta Suomen kansa pääsi lunastamaan itselleen paikan itsenäisten kansakuntien joukossa".

Talvisodan synnyttämä valtava kansainvälisen myötätunnon aalto, erityisesti Yhdysvalloissa, loi myötätuntoa ja goodwillia, jolla saattoi olla ratkaiseva vaikutus maailmansodan loppuvaiheissa. Olihan aivan lähellä, että liittoutuneet olisivat vaatineet Suomelta täydellistä antautumista, kuten tehtiin Saksan kohdalla.

Maailmalla on varsin tavallista, että kansakunnat pystyttävät muistomerkkejä sankariteoille, usein varsin vähäisille asioille. Suomi on ollut erityisen pidättyväinen muistelemaan omaa historiaansa ja saavutuksiaan.

Tänä päivänä yleisesti on ajateltu, että kun Neuvostoliiton pelosta on päästy, myös Talvisotaa voi muistaa ja siitä johtuneita uhrauksia kunnioittaa ilman, että kenenkään pitäisi loukkaantua. Myös Venäjän arkistoihin ovat tutkijat päässeet tarkastelemaan operaatioita sekä pystyneet kuvaamaan sotilaiden tuntoja Talvisodassa. jopa neuvostosotilaiden runoja ja heidän ottamiaan kuvia on julkaistu. Viipurissa on mm. suuri talvisodan muistomerkki, jonka venäläiset ovat pystyttäneet.

Suomessa ei ole valtakunnallista Talvisodan muistoa kunnioittavaa ja sen arvosta muistuttavaa muistomerkkiä. Onkin tullut ajankohtaiseksi pystyttää kansallinen muistomerkki. Vuonna 2009 perustettu Talvisotayhdistys ry on ottanut tavoitteekseen saada aikaan valtakunnallinen talvisodan muistomerkki. Yhdistys on ehdottanut muistomerkkiä Helsinkiin, lähemmin paikkaa on ajateltu Kasarmintorille. Aivan puolustusministeriön ja pääesikunnan läheisyydessä sillä olisi luonteva paikka. Ajatus on, että muistomerkin tulisi olla taiteellisesti korkeatasoinen ja vaikuttava kuten vaikkapa Vietnamin sodan muistomerkki Washington DC:ssä, Holokaustin muistomerkki Berliinissä tai Toisen maailmansodan museo Lontoossa. Helsingin kaupunki, puolustusministeriö sekä kulttuuriministeriö ovat suhtautuneet myönteisesti hankkeeseen. Myös on lukuisa joukko kansalaisia taustalla yksityisinä henkilöinä tukemassa hanketta.

Lisäksi on tavoitteena laatia talvisodasta, sen syistä, tapahtumista sekä ulkovaltojen reaktioista monella kielellä kertova sähköinen muisti. Se olisi ilmainen ja kaikkien tavoitettavissa internetin kautta. Monikielisyys ja sosiaalisen median tavoitettavuus ovat tämän päivän vaatimus. Suunnitelman mukaan myös venäläinen näkökulma tulisi vahvasti mukaan.

Näin esimerkiksi Sibeliuksen monumentti saisi rinnalleen erään Suomen historian tärkeimmistä vaiheista kuvaavan muistomerkin ja samalla sähköinen muisti muodostaisi yleismaailmallisen tietopankin Suomen kohtalon ajalta. Vapautta ja itsenäisyyttä on aika ajoin hyvä muistaa, vaikka arkiset huolet tietysti vievätkin välillä meidän ja johtajiemme ajan ja ajatukset.

Talvisotayhdistys ry:n osoitetiedot sekä jäsenhakemus löytyvät internetistä. Tervetuloa toimintaan mukaan.

OSSI KETTUNEN
TALVISOTAYHDISTYS RY:N
VARAPUHEENJOHTAJA

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 3/maaliskuu 2012]

Simolan mansikka- ja villisikatila
 
Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke