Putkilahden uutisia
..... 29.10.1995
..... ympäristönsuojelusihteeri Sirpa Peltonen
Vuoden kylän maisemassa 1995
Korpilahden kunnan ympäristönsuojelusihteeri Sirpa Peltonen/ tiedote 16.10.1995
Vuoden Kylän valinnassa oli teemana ’Kylän kestävä kehitys - Luonto ja
kulttuuriympäristö’. Valintaan Vuoden Kyläksi johtivat Putkilahden teemaan liittyvät
ansiot, joissa yhdistyvät kylän elinvoimaisena säilyttäminen ja ympäristöarvot.
Näistä ansioista merkittävimmät on lueteltu seuraavassa (yhteistyötahot/ rahoittajat
sulkeissa):
Ympäristönhoitosuunnitelmat, maankäyttö
* Putkilahden kylämaisemasuunnitelma, jonka on laatinut FK Osmo Kaitalehto,
esiteltiin keväällä 1995. Se sisältää konkreettiset toimenpideohjeet kylän eri
osa-alueiden hoitamiseksi. Sen lisäksi se sisältää laajana historiallisen
katsauksen alueen oloihin ja elinkeinopoliittisen osan tähdäten kylän
elinvoimaisuuden säilyttämiseen ja lisäämiseen. (K-S museo, K-S työvoimapiiri,
Korpilahden kunta)
* Maisemapainotteista metsätaloussuunnitelmaa laatii parhaillaan metsäsuunnittelija Seija
Tiitinen-Salmela Keski-Suomen metsälautakunnasta. (K-S Liitto, K-S
metsälautakunta, Korpilahden kunta, valmis 1996)
* Putkilahti on mukana Keski-Suomen maaseutukeskuksen vetämässä ’Asukkaat kylämaiseman ja
ympäristön kehittäjinä’ -projektissa. Tämän puitteissa on tehty mm.
kylän keskusta-alueen hoitosuunnitelma, tarjottu tilakohtaista neuvontaa
pihasuunnittelussa, rakentamisessa ja sivuelinkeinotoiminnassa ja järjestetty
talkoita ympäristön parantamiseksi. (K-S Liitto, K-S maaseutuelinkeinopiiri, K-S
maaseutukeskus, projekti päättyy 1996)
* Päijänteen rantayleiskaavassa, osa II on pyritty ottamaan huomioon luonnon ja
maiseman erityispiirteet sekä matkailun ja kylän kehittämisen tarpeet. Tämän
mahdollistamiseksi tehtiin Päijänteen luonto- ja maisemaselvitys 1991 - 1992.
(Ympäristöministeriö, Korpilahden kunta)
* Putkilahden toimiville tiloille on tehty ympäristönhoitosuunnitelmat kesällä
1993 (Keski-Suomen maaseutukeskus, Korpilahden ympäristölautakunta)
* EU:n ympäristönhoidon erityistukia haettiin Putkilahdessa useaan kohteessa,
joihin tehtiin tarkat hankekohtaiset suunnitelmat
Suunnitelmien toteuttaminen
Luonnon monimuotoisuuden edistäminen:
* Linnustoalueiden kunnostusta ja maisemanhoitoa sekä perinnemaisemien kunnostusta on
tehty suunnitelmallisesti vuodesta 1994 alkaen. Tuolloin työn
aloittivat paikalliset 4H-nuoret työnjohtajanaan FM Antti Lammi silloisesta
Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiiristä (VYH, K-S vesi- ja ympäristöpiiri, K-S 4H-piiri,
Korpilahden 4H-yhdistys)
* Putkilahteen suunnitellaan parhaillaan kulttuuriluontopolkua (reitistö), joka
esittelee alueen linnustokohteita, perinnemaisemia, näköalapaikkoja, rakennus- ja
kulttuurihistoriallisia kohteita, muinaismuistoja ja luontokohteita. Reitistö
suunnitellaan siten, että sitä tai osia siitä voivat käyttää hyvin erilaiset
ryhmät ja kulkijat (veneilijät, luontoharrastajat, ’jokamies’, koulut,
matkailijat, jne.) Suunnitelman laatii FM Antti Lammi. (Ympäristöministeriö:
’saariston ympäristönhoitoavustus’, Korpilahden ympäristölautakunta)
* Kylän keskusraitin ja Mustalahden maisemia on avattu talkoovoimin. Kyläkaupan
ja nuorisoseuran talon ympäristöä on siistitty ja kohennettu istutuksin, samoin
kuin koulunkin piha-aluetta.
* Satojen lintupönttöjen rakennustalkoot ovat osaltaan edistäneet luonnon monimuotoisuuden
säilymistä
Rakennetun ympäristön hoito ja kunnostus
Viime aikoina kyläseura on toteuttanut jonkin rakennuksen/ rakennusryhmän
kunnostuksen vuosittain:
* Vuonna 1992 siirrettiin vanha maitolaituri kaupan läheisyyteen ja
kunnostettiin se kylän informaatiopisteeksi.
* Vanhaa ns. Sinistä koulua kunnostettu vähitellen vuodesta 1993 alkaen voimavarojen
mukaan. Sen puitteissa on järjestetty myös kansalaisopiston kurssi,
jolla opetettiin perinteisiä työtapoja ja korjaustaitoja. Kunnostusta on
rahoitettu hyvin moninaisin keinoin: haastekampanjalla kylälehdessä,
arpajaisilla, keräyksillä ja kulttuuritapahtumilla sekä avustusten turvin
(Ympäristöministeriön 30 000 markan avustus ulkovaipan korjaukseen, Korpilahden
kunnan rahoitusosuus).
* Vuonna 1994 kunnostettiin Peuhan tilan mäkitupia (2 mökkiä) saariston
ympäristönhoitoavustuksen turvin. Punamultaa keitettiin kansalaisopiston kurssilla
ja maalaustyöt tehtiin talkoilla.
* Seuraavana vuorossa on kolmen niittyladon kunnostus niinikään saariston
ympäristönhoitoavustuksen avulla. Ne säilyttävät osan Putkilahden voimallisesta
rantaniittykulttuurista jälkipolville.
Koulutus, retket, yms.
Kansalaisopiston kanssa yhteistyössä on järjestetty monia aiheeseen liittyviä
kursseja:
*’Korpilahtelaisen maaseutumiljöön vaaliminen’, 1991
- esimerkkikohteena Putkilahti
* Punamultakurssi, kevät 1994
* Vanhan rakennuksen korjauskurssi, syksy 1994
K-S maaseutukeskuksen järjestämää koulutusta ovat olleet
* Perinteiset pihapiirit’ (1992), Kompostointi- ja jätehuoltoilta
* Syyskuussa 1995 kunnan ympäristötoimi järjesti Putkilahdessa Korpilahden ala-asteen
opettajille ympäristökasvatuksen täydennyskoulutuskurssin kahtena
viikonloppuna
* ’Yölaulajaretkiä’ Putkilahteen on järjestetty useana vuonna Korpilahden
luonnonsuojeluyhdistyksen toimesta. Tänä vuonna se laajeni Jyväskylän Kesän
tapahtumaksi.
* Kotiseuturetkiä Putkilahteen/ Putkilahdessa on toteutettu pari kertaa.
Retkillä on esitelty maisemanhoitohankkeita, kulttuurihistoriallisia ja
luontokohteita.
* Monet läheisellä Vaarunvuorella käyneet retkikunnat ovat Putkilahdessa saaneet
kestityksen.
Hankkeiden rahoitus:
Yhteensä Putkilahden alueen maiseman ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen
sekä rakennetun ympäristön hoitoon on osoitettu julkisia varoja noin 200 000
markkaa vuosina 1993-1995.
Miten töitä jatketaan:
Kulttuuriluontopolku toteutetaan maastoon vaiheittain siten, että ensin toteutetaan
ydinkylän alueelle tulevat reitit ja opasteet (1996, mikäli rahoitus
saadaan kuntoon).
Maisemanhoitosuunnitelmien toteuttamista jatketaan talkoovoimin ja työllisyysvaroin (K-S
ympäristökeskus, Korpilahden 4H-yhdistys) sekä mm. EU:n ympäristönhoidon erityistukien
avulla.
Venereitti Päijänteeltä Virtasalmeen on luodattu Keski-Suomen ympäristökeskuksen
toimesta ja tavoitteena on reitin merkitseminen ja mahdollisesti ruoppaus
liittyen matkailun edistämiseen alueella.
Sivun alkuun...