Tutkimus: Ihmisen suhtautuminen suurpetoihin

Suomessa esiintyy neljä suurpedoksi luokiteltua nisäkästä: karhu, susi, ahma ja ilves. Viime vuosina suurpetokannat ovat vahvistuneet myös täällä Keski-Suomessa. Eniten kantojen kasvu koskettaa joitakin elinkeinoja kuten mm. mehiläistarhausta ja kotieläinten pitoa mutta myös metsien virkistyskäyttöä, metsästystä, sienestystä ja marjastusta. Viime mainittuihin kosketus on kuitenkin välillistä.

Lainsäädännöllinen asema

Suurpetojen lainsäädännöllinen asema on määritelty v. 1993 uudistuneessa metsästyslaissa, jossa suurpedot luokitellaan riistaeläimiksi. Laki määrää, että metsästys on tapahduttava kestävänkäytön periaatteen mukaan. Lisäksi Eu:n elinympäristödirektiivi ja Bernin sopimus määrittelevät joillakin poikkeuksilla (mm. karhun ja suden metsästyksen suhteen) suurpetojen asemaa Suomessa.

Petotyöryhmän mietintö

Maa- ja metsätalousministeriön asettama petotyöryhmä on vuoden 1996 marraskuun mietinnössään esittänyt suunnat suurpetokantojen hoitoa, suuruutta ja suojelua varten aina vuoteen 2010 asti. Lisäksi mietintö sisälsi ehdotuksen petovahinkokorvausten ja suurpetoihin kohdistuvan tutkimuksen lisäämisestä. Mietinnön esityksen mukaan Sisä-suomessa, johon Keski-Suomi kuuluu yhdessä Pohjois- ja Etelä-Savon kanssa, suurpetokannat lisääntyvät tulevina vuosina lajista riippuen jopa 60% nykykannnoista laskettuna. Lisäksi Sisä-Suomi on karhun ja ilveksen kannanhoitovastuualuetta, mikäli kyseisten nisäkkäiden kannat Suomessa alkavat laskea lähelle geneettisesti terveen kannan minimialarajaa.

Suhtautuminen suurpetoihin

Suurpetojen lisääntyminen oman asuinkunnan alueella asettaa ihmiset uuden haasteen eteen. Kuinka suhtaudun suurpetoihin? Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos/petotutkims (RKTL) on organisaatio, joka tekee Suomessa suurpetotutkimustyötä. Yksi meneillään oleva tutkimus on suhtautumiskysely, jota minä teen Keski-Suomessa RKTL:n petotutkimukselle. Kyselyssä kartoitetaan sidosryhmien mielipidettä ko. eläinten kantojen kasvuun, suojeluun ja hoitosuunnitelmaan. Sidosryhmiin kuuluvat mm. lampurit, mehiläistarhaajat, metsästäjät ja tietenkin jokamiehen oikeuksien nauttijat eli kuntalaiset.

Ilves tutkimuskohteena Putkilahdessa

Putkilahden maastot korkeuseroineen ovat suurpedoistamme ainoan kissaeläimen, Pohjolan tiikerin eli ilveksen tyypillistä asuinaluetta. Suomen metsästetyimmän suurpedon tutkimusta ollaan myös lisäämässä RKTL:n toimesta. Päijänteen itä- ja länsipuoli ilveksen elinalueena on myös tutkimuksen keskeisiä kohtia. Kyseisessä tutkimuksessa selvitetään mm. saaliseläimen ikä, kunto ja laji, elinpiiri- ja reviirialueet, yömatkat ja tapahtumat niiden varrella. Mielenkiintoista on myös verrata DNA-näytteiden perusteella Pohjois-Karjalan ja Hämeen ilvesten tietoja Keski-Suomen kissoihin, sekä näin eri alueella elävien ilvesten sukulaisuutta keskenään. Mukana on vertailutietoa Ruotsin ilvesprojektista, jota siellä on tehty jo useita vuosia. Uutta aineistoa on kuluvan talven aikana saatu kerättyä myös omassa tutkimuksessamme, ja tuleva kevät ja kesä lisäävät varmasti tietoa ilveksen elintavoista ja käyttäytymisestä. Olen kiinnostunut kaikesta ilveksiin liittyvistä havaintotiedosta ja materiaalista ja otan niitä mielelläni vastaan.

Avoin yleisötilaisuus kaikille kiinnostuneille Tammijärven koululla 17.2.1998 klo 18.30, alustajana Jussi Ristonmaa. Tervetuloa.

Etusivulle...

Jussi Ristonmaa
Riista- ja
kalatalouden
tutkimuslaitos
P. 040 512 9601

Julkaistu
Putkilahden
kylälehdessä:
tammikuu 1998





Sivun alkuun...

Palautelomake

Kyläsepän kuulemia

Järettömän työtähän tämä on, kesähän tämän kuitenkin tekisi sanoi Rantasen Oskari, talvella kun lunta lapioi.