Kilvensalmen kehittämishanke

Putkilahden kyläseura on todennut vuoden 1994 hankesuunnitelmakokonaisuudessa Kilvensalon alueen kaipaavan kehittämistä niin vakituisen asukaskunnan kuin vapaa-ajanasukkaidenkin toiveista lähteneenä.

Syksyllä 1998 asian nosti jälleen esiin Kilvensaaressa asuvat vakituiset asukkaat ja kyläseura totesi kokouksessaan 15.11.1998, että nyt on aika ryhtyä toimiin. Alueelle on jo vuosia sitten suunniteltu rantahoitokuntaa, joka vastaisi alueen kunnossapidosta ja kehittämisestä, mutta hanke on kariutunut puuhamiehen puuttumisen vuoksi. Kyläseura on nyt aloittanut hankkeen eteenpäin viemisen laatimalla oheisen hankesuunnitelman ja sen lisäksi on Keski-Suomen ympäristökeskukselta anottu saariston ympäristönhoitorahoitusta.

Mikä on Kilvensalmi ?

Kilvensalmi sijaitsee Länsi-Suomen läänin aluella Keski-Suomessa. Sijaintikunta on Korpilahti ja kunnanosana Putkilahti. Kylänimenä on Ruotsulan kylä. Kehittämishankkeen kohteena oleva maa-alue sijaitsee Riihilahden tilan maa-alueella, jonka omistaa Paavo Weijo. Karttamerkintänä sijaintipaikka tilan lohkonumeroilla 1:206 ja 1:189. Aluetta halkoo Kilvensalmi, jonka toisella puolella on Kilvensaari ja toinen puolisko rajautuu Huhkaimenvuoreen. Kehittämiskohdealue on pinta-alaltaan vajaan hehtaarin luokaa ja sille on laadittu rantayleiskaava (1988). Alue kuuluu osana hyväksyttyä Päijänteen rantayleiskaavaa (1994).

Kohteen kuvaus

Kilvensaaressa on tällä hetkellä 3 vakituisesti asuttua taloutta ja 25 vapaa-ajanasuntoa. Rantayleiskaava mahdollistaa vielä alueen lisärakentamisen. Paavo Weijon vahvistuttamassa rantakaavassa alue on karttamerkinnällä LV-alue. Mantereen puolella on lukuisa joukko vapaa-ajanasuntoja 2 km lähisäteellä, jotka käyttävät Kilven hiekkamontun aluetta läpikulkupaikkanaan, juomaveden hankintapisteenä ja veneidenpitopaikkana. Lisäksi alueen kautta kulkee vapaa-ajanasukkaita Maakuivaseen (16 vapaa-ajan asuntoa), Ruppasaareen (5 kpl) ja Selkäkuivaseen (7kpl). Vanhaan hiekkamontuun tehtyyn parkkialueseen on merkittynä 50 autopaikkaa, jotka ovat miltei aina täynnä ja vilkkaimpana sesonkina (esim Juhannus) autojen lukumäärä vaihtelee 100-150 ajoneuvoa. Pienvenepaikkoja on viisikymmentä ja kaikki ovat käytössä.

LV-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee vesilähde, jota käytetään juomavedenottopaikkana. Lähde on rengastettu ja siitä johtaa n. 10 m pituinen ohut putki rantaan, jonka päässä sulkuhana. Kaivon kansi on heikkokuntoinen ja putki jäätyy talvisin. Vedenottopaikan luona ei ole laituria ja rantautuminen on vaikeaa. Lähde on kuitenkin merkitty veneilijöiden vedenottopaikaksi veneoppaisiin.

Hiekkamonttu on maastollisesti jyrkän vuorenrinteen juurella ja keväisin sekä sadekausina altis valumavesien aiheuttamille tuhoille. Pienvenepaikat ovat maastossa merkittynä mutta niihin ei ole sen enempää tehty töitä. Puusto on vanhaa rantalepikkoa, joka kaatuu veneiden ylle. Ranta-alueelle on tehty luiska talvitietä ja veneiden vesillelaskua varten, mutta se on pehmeäpohjainen. Veneiden lastausta varten ei ole laituria. Vakituisilla asukkailla on oma laituri, joka on heikkokuntoinen ja vaatii kunnostusta.

Alueelle johtaa yksityisen tiehoitokunnan ylläpitämä tie. Etu-Varman tiehoitokunta hoitaa sekä tiestöä että jätehuollon alueella. Jätehuoltoa varten on kaksi 600 l jätepönttöä, jotka on tarkoitettu seka/kuivajätettä varten. Muunlainen jätteen lajittelu puuttuu ja lähin lajittelupiste sijaitsee Putkilahden kylän keskustassa Virran Puodin pihassa ( n. 13 km). Parkkialue sekä jätepiste tarvitsisivat valaistuksen ja asukkaiden taholta on toivottu myös lämmityspistettä autoja varten. Sähkövalaistusta tällä hetkellä ei ole. Vesialuetta hallitsee Ruotsulan-Kilvensalon kalastuskunta. Kilvensalmen kautta kulkee runsaasti veneilijöitä Päijänteelle ja Putkilahden kyläkeskustaan mm. kauppaan (veneilijöille polttoainetta).

Havaitut ongelmat alueella

LV-alueeksi merkitty alue on käynyt ahtaaksi paikoitustilojen ja venepaikkojen osalta. Turvallisuusnäkökulmat ja järkiperäinen alueen käyttö on vaarantunut. Alueen maisemallinen kokonaisuus on päässyt "rämettymään" ja pusikoitumaan. Jätehuoltopiste on kaatopaikka, jossa lajittelusta ei ole tietoakaan. Maastollisesti alueella on sade- ja sulamisvesien vuoksi ongelmia maanvyörymistä ja maanpinnan syöpymisestä. Ojitus ei ole kunnossa. Myös parkkialueen kautta virtaavat valumavedet lisäävät vesistön jätekuormitusta.

Laiturirakennelmat joko puuttuvat tai ovat huonokuntoisia. Vedenottopiste sijaitsee kulkumatkan päässä P-alueesta ja on huonokuntoinen sekä epähygieeninen. Pienvenealue on täysi, ja sitä peittää osittain huono puusto. Pienvenealueelle kaivataan selkeää kulku-uraa, joka ei rasittaisi koko rannan rantavyöhykealuetta. Näkymät Päijänteelle ovat sekä rannalta käsin että vesistöltä päin puuston peitossa ja maisemallisesti hoitamattoman näköisiä.

Kehittämishankkeen tavoitteet

Kilvensalmen alueen kehittämishankkeen tarkoitus on kehittää alueen vapaa-ajan ja vakinaisten asukkaiden toimintamahdollisuuksia ja järkiperäistää toimintoja alueella. Alueen käyttöä ja toimintoja suunnataan rakenteellisilla ratkaisuilla ja siten vähennetään luonnon kuormittumista ja sekavaa käytäntöä. Alueelle pyritään luomaan lisää turvallisuusnäkökohtia niin autoilijoille kuin veneilijöillekin.

Maisemanhoidollisilla töillä kohennetaan alueen maisemakuvaan sekä maalta että mereltä katsottuna. Samalla pyritään turvaamaan maanomistajan oikeudet ja parantamaan hänen mahdollisuuksiaan hoitaa Kilvensalmen maisemakokonaisuutta. Luonnonsuojelun näkökulmasta edistetään asianmukaisella jätehuoltopisteellä ja sen hoidolla luonnon kestävää kehitystä ja edesautetaan käyttäjäkunnan mahdollisuuksia selviytyä nykyajan vaatimuksista kierrättää hyötyjätettä.

Asianmukainen parkkialueen pinnoitus ja ojitus sekä hyväkuntoinen rantapuuvyöhyke vähentää vesistöön kohdistuvaa päästökuormaa.

Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden kustannukset

1. Venelaitureiden rakentaminen ja kunnostaminen.
  • 1-laituri Salmensuun tilan rantautumispaikkaan
  • * paikalla on jo laituri, joka heikkokuntoinen
  • * laituri rakennetaan kiinteäksi rantaviivaa myötäileväksi
  • * laiturin koko 1x8 m
  • 2-laituri parkkialueen välittömään yhteyteen lastauslaituriksi
  • * laituri irroitettava, vapaasti kelluva ponttoonilaituri
  • * Laiturin koko 2x5 m
  • * laiturin välittömään läheisyyteen veneiden laskua ja nostoa varten luiska joko betonoitu tai muu kivimateriaali
  • 3-laituri vedenottopaikan kohdalle
  • * laituri kiinnitetään vedessä olevaan kiveen ja on pysyvästi paikallaan laiturin koko 1x3-4 m
  • Kustannusarvio tarvikkeiden osalta 7258 mk, työt ja kuljetukset 5000 mk.

2. Vesipisteen kunnostaminen

  • Katetaan lähde uudelleen ja rakennetaan kunnon suojakansi kaivon päälle. Kunnostetaan juoksuputki ja rakennetaan vedenlaskupiste asianmukaisella tavalla. Turvataan pisteen talvikäyttö riittävällä eristyksellä.
  • Kustannusarvio laiturirakenteiden yhteydessä.
  • Vesipisteen kunnostus LVI-tarvikkeina ja töinä 1650 mk.

3. Jätekatoksen rakentaminen ja jatkohoitotoimet

Rakennetaan kunnan suosituksien mukainen kiinteä jätekatos parkkialueen reunaan ja hankitaan lajittelun mahdollistavat jäteastiat. Sovitaan tiehoitokunnan ja Korpilahden kunnan kanssa jätepisteen hoidosta. Jätekatoksen yhteyteen hankitaan asianmukainen valaistus ja postilaatikoiden kiinnityspaikka keskitetysti. Kustannusarvio: Tarvikkeet 8000 mk, työt 14000 mk, jäteastiat 6000 mk. Yhteensä. 28000 mk Sanomalehtiä varten oma laatikko sekä ilmoitustaulu jätepisteen yhteyteen.

4. Sähkön hankinta alueelle

Hankitaan parkkialueelle vakinaisten asukkaiden käyttöön sähköliittymä ja valaisinpylväs lämmityspistokkeineen autoja varten. Jätepisteelle tarpeen mukaan hankitaan myös valaistus ja lämmityspistoke/pistokkeita. Kustannusarvio: Liittymä 8800 mk, mittari 1600 mk, työt ja tarvikkeet 19200 mk. Yhteensä 29600 mk. Ojan kaivuu 40 mk/m.

5. Hiekkamontun laajentaminen parkkialueena ja kunnostaminen sekä maisemointi

Hiekkamonttua laajennetaan alueena säilyttäen kuitenkin 2-tasoratkaisu. Autopaikat merkitään laajennuksen jälkeen selkeästi. Penkereet maisemoidaan ja päällystetään siten, että maavyöryt ehkäistään. Alue tarvittaessa salaojitetaan ja tiestön kohdalle asennetaan asianmukaiset rumpuputket. Parkkialueen pintaa kovetetaan tarpeen mukaan kiviaineksella. Maisemoidaan alue mahdollisimman luonnonmukaisella tavalla . Kustannuslaskelmat: Maansiirtotyöt tarvikkeineen (rumpuputket ym.) 19000 mk. Maa-ainekset parkkialueelle 9000 mk.

6. Ranta-alueen kunnostaminen ja maisemointi

Laiturialueiden kohdalla suoritetaan tarpeen mukaiset ruoppaustoimet. Muun ranta-alueen osalta poistetaan lahonneet puut ja harvennetaan rantapuusto maisemallisesti alueeseen sopivaksi. Pienvenepaikat kunnostetaan ja merkitään asianmukaisella tavalla. Poistetaan hylätyt, huonokuntoiset pienveneet. Pienvenealueelle rakennetaan kulkureitti esim. pitkospuita hyväksikäyttäen. Ranta- ja tiealueen kunnostamiseen laskettu kuluvan kaksi päivää metsurin työpanoksena a´ 100 mk/h työkalukorvauksineen yht. 1600 mk.

7. Postin jakelujärjestelmän kehittäminen ja keskittäminen

Postilaatikot ovat sirottuneet maastoon eri paikkoihin. Rakennettavan jätekatoksen seinään voidaan keskittää postilaatikot sekä sanomalehtien jakolaatikko viikonloppukantoa varten. Lisäksi pyydetään postilaitosta tarkentamaan sanomalehtilaatikon sijoituspaikkaa myös Kilvensaloon runsaan kesäkäytön vuoksi ja vakituisten asukkaiden korkeasta ikäjakaumasta johtuen. Kustannusarvio uuden sanomalehtilaatikon hankinnasta 200 mk .

8. Tieverkoston kunnossapito

Tiealueet raivataan tielle kaatuvasta puustosta ja tarvittaessa perusparannetaan tiestön pintaa sekä ojitusta. Metsurin kulut aiemmin mukana ranta-alueen kunnostuskuluissa. Tiepintamateriaalien uusimiseen, ojitukseen ym. varataan 3000 mk.

9. Vapaa-ajanasukkaiden kiinteistöjen huolto ja vartiointi

Hankkeen aikana kartoitetaan tarve ja toteutustapa. Varataan kartoittamiseen 500 mk.

10. Muuta

Maanomistajalle varataan oikeus periä maa-alueesta vuokraa hankekautena erillisen sopimuksen nojalla. Erilaisten piirrustusten ja suunnitelmien tekoa varten varataan 5000 mk. Pitää sisällään mahdollisista luvista perittävät kulut ja varainhankinnasta aiheutuvia menoja.

Hankkeen aikataulutus

Kehittämishanke ajoitetaan vuosille 1999-2000. Hanke etenee seuraavasti:

1998-1999 talvi

Laaditaan tarvittavat suunnitelmat ja niiden pohjalle laaditut kustannuslaskelmat. Kutsutaan koolle hankkeelle projektiryhmä. Pyydetään kannanotot hankkeesta maanomistajilta, vakituiselta asukaskunnalta, vapaa-ajanasukkailta, tiehoitokunnalta, kalastuskunnalta, ympäristöviranomaisilta, kunnalta ja kyläseuralta suunnitelmien eri vaiheissa. Tarkennetaan suunnitelmien ja hanketta kannanottojen myötä. Haetaan hankkeelle rahoitusta ympäristökeskukselta (saariston ympäristönhoitoavustus), kunnalta ja muilta hankkeesta kiinnostuneilta tahoilta.

1999 kevät

Tehdään maansiirtotöitä parkkialueen ja rantojen osalta. Ruopataan laituripaikkoja, kunnostetaan ojitus ja ajetaan kovempaa materiaalia parkkialueen pintaan sekä veneiden laskupaikalle. Rantaviivan puusto siistitään 3.4. mennesä, jota ennen veneiden omistajien tulee huolehtia veneensä siirrosta pois ranta-alueen tuntumasta. Ruoppaustyöt tehdään puuston raivauksen jälkeen.

1999 kevät-kesä

Parkkialueelle ajetaan kovikemaata ja penger kunnostetaan kivillä. Rakennetaan alkuvaiheessa laiturit nro 1 ja 3. Rakennetaan jätekatos ja suoritetaan maisemanhoidollisia töitä ranta-alueella. Merkitään sekä autopaikat että pienvenepaikat numerolaatoilla.

1999 syksy

Maisemanhoitotöiden jatkaminen ja tiealueiden kunnostus.

1999-2000 talvi

Laiturin nro 2 rakentaminen jään päälle. Kartoitetaan hankkeen jatkuminen pitkällä aikavälillä sekä vapaa-ajanasukkaiden asuntojen huolto ja vartiointiasiaa. ( Mahd. rantaosuuskunnan perustaminen)

2000 kevät ja kesä

Sähkön saaminen alueelle ( liittymän hankinta, valaistus ja lämmityspisteet) Vesipisteen kunnostus ja kattaminen. Maisemanhoidollisten töiden jatkaminen.

Koko prosessin ajan kartoitetaan käyttäjäkunnan ja eri intressiryhmien kannanottoja asiaa. Samalla ollaan aktiivisia hankkimaan rahoitusta hankkeelle. Rahoitusosuutta voidaan kartutattaa sekä rahalla. materiaaleilla että työllä.

Vastuuhenkilöiden nimeäminen

Hankkeen alkuvaiheessa kutsutaan projektiryhmään Niilo Huujärvi, Erkki Korhonen, Anneli Lång, Tauno Rantalainen, Keijo Suokas, Valo Salo, Aili ja Viimo Salo, Paavo Weijo ja Anne-Maria Perttula. Anne-Maria Perttula vastaa paperitöistä ja tiedotuksesta, Salon perhe kustannusarvoista, ja tarkennetuista suunnitelmista sekä vapaa-ajanasukkaiden kommentien keruusta. Niilo Huujärvi kerää tiehoitokunnan kommentteja ja kustannusarvioita hankkeesta.

Rahoitus Kehittämishankkeen kokonaiskustannusarvio vuosille 1999-2000 on 111 908 mk. Hanke rahoitetaan seuraavasti: Saariston ympäristönhoitotuki 39604 mk, käyttömaksut alueesta 12000 mk, Korpilahden kunta 12000 mk, kyläseura 40804 mk, tiehoitokunta 7500 mk. Yhteensä 111908 mk.

Hankkeesta tiedottaminen

Hankesuunnitelman valmistuttua tiedotetaan siitä Putkilahden kylälehdessä ja järjestetään kuulemistilaisuus asianosaisille. Vapaa-ajan asukkaille tiedotetaan asiasta kirjeitse sekä kyläseuran että tiehoitokunnan toimesta. Mahdollisuuksien mukaan kirjoitetaan hankkeesta myös Korpilahti-lehteen. Hankesuunnitelma pidetään nähtävänä Aili ja Viimo Salon luona.

Missä mennään nyt ?

Joulukuun loppuun mennessä hanke on siis edennyt siihen vaiheeseen, että projektiryhmä on alustavasti kokoontunut ja hankesuunnitelmassa olleista kustannusarvioista ja piirrustuksista osa on laadittu. Tarkempi suunnittelutyö jatkuu alkutalven aikana. Keski-Suomen ympäristökeskukselle on jätetty marraskuun loppussa rahoitusanomus saariston ympäristönhoitotuesta. Muusta rahoituksesta neuvotellaan kunnan, Pidä Saaristo siistinä ry:n, tiehoitokunnan sekä käyttäjäkunnan kanssa. Projektiryhmä ottaa mielellään vastaan vinkkejä rahavarojen saamiseksi. Helmikuun 13. päivänä ajetaan Etu-Varman tiellä Ralli Sprintin eräs rallitaivalosuus, jonka järjestelyihin kyläseura osallistuu. Seuran kanssa on sovittu, että saadut varat järjestelyistä voidaan käyttää Kilvensalmen kehittämishankkeen hyväksi. Nyt tarvitaan vapaaehtoisia järjestysmiehiä ja lipunmyyjiä osuudelle. Kaikki asiasta kiinnostuneet, ilmoittakaa nimenne ja sosiaaliturvatunnus Anne-Maria Perttulalle p. 825127. Erityisesti toivotaan Kilvensalmen kehittämishankkeesta hyötyvien käyttäjien tulevan mukaan rahoituksen hankintaan. Kilvensalmen alueella järjestetään maksulliset pilkkikilpailut 7.3., johon hankitaan hyvät palkinnot. Osallistumismaksut ja oheistuotteista saadut varat käytetään projektirahoitukseen. Osallistumismaksun suuruus on 30 mk/henkilö ja kilpailuaika on 9.00-12.00. Mikäli tiedossasi on sellaisia tahoja, jotka voisivat osallistua hankkeeseen rahoittamalla sitä rahalla tai materiaalilahjoituksin, ota yhteyttä tuohon tahoon ja kerro hankkeesta sekä pyydä tukea. Tammikuun puolella avataan Putkilahden osuuspankkiin Kilvensalmen hankkeelle oma tili, johon voi tehdä myös rahalahjoituksia. Tilinumero tiedotetaan myöhemmin.

Etusivulle...

Anne-Maria Perttula
projektivastaava

Julkaistu
Putkilahden
kylälehdessä:
1/1999 tammikuu





Sivun alkuun...

Palautelomake

Kyläsepän kuulemia

Tenroos-Toivo Veijon maalla oli tukkia tekemässä, tuli metsään käymään Iloniemen sahan omistaja, Kalmari nimeltään, moitti kantojen olevan liikapitkiä. Toivo siihen selityksen antoi: ajatelkaapas herra johtaja, näin isoja puita kun kaadetaan, menee siitä sellainen painopois että nämä kannot pakosta kohoo ylös. Eikä siihen Kalmarikaan mitään vastausta ollut antanut, kaipa vastaus huvitti johtajaa.