Hyvää vettä kaivosta

Kaivosta saatava luonnontilainen pohjavesi on yleensä raikkaan makuista ja terveellistä. Lähistön likavedet saattavat kuitenkin pilata kaivoveden. Vesi kaivossa voi näyttää ja maistua hyvältä,vaikka siinä on terveydelle haitallisia aineita.Veden laatu kannattaakin tutkituttaa laboratoriossa.

Kaivovesi on pohjavettä

Pohjavesi on sade- ja sulamisvesistä maaperään imeytynyttä vettä. Vesi kulkeutuu maaperän huokosissa ja kallioperän raoissa painovoiman vaikutuksesta alimpiin maastonkohtiin. Kun vesi suotautuu maakerrosten läpi, se puhdistuu ja samalla siihen liukenee ihmisen terveydelle tärkeitä hivenaineita.

Kaivoon liittyvä pohjaveden muodostumisalue on yleensä kaivon yläpuolisessa maastossa tai tasaisella maalla kaivon ympärillä ja ulottuu jopa satojen metrien päähän. Kallioporakaivon pohjaveden muodostumisalue voi ulottua paljon pidemmällekin.

Hyvään kaivoon ei pääse pintavesiä

Pintavesien, roskien ja pienten eläinten pääsy kaivoon estetään riittävästi maanpinnan yläpuolelle ulottuvalla kaivorakenteella ja kunnollisella penkereellä sekä tiiviillä kannella. Lisäksi kaivon renkaiden liitokset ja läpiviennit tiivistetään huolella. Kaivon oikealla rakentamisella voidaan estää myös routavaurioiden syntyminen.

Huonokuntoiseen kaivoon valuu likaantuneita pintavesiä, jotka värjäävät ja samentavat vettä. Huonokuntoinenkin rengaskaivo kannattaa kunnostaa, jos veden riittävyys on hyvä ja huono laatu johtuu vain pintavesien pääsystä kaivoon. Jos pohjavesi on likaantunut ja likaantumisen syytä ei voida poistaa, täytyy rakentaa uusi kaivo paremmalle paikalle. Kannattaa harkita myös useamman kiinteistön yhteisen vedenhankinnan järjestämistä tai kunnalliseen vesijohtoverkostoon liittymistä.

Hyvältä näyttävä vesi voi olla huonoa

Pohjaveden laatu vaihtelee luonnostaan eri puolilla Suomea ja lisäksi paikallisesti. Pohjavesi on kaivosta otettaessa yleensä kirkasta ja sellaisenaan käyttökelpoista. Mutta vesi voi näyttää ja maistua hyvältä, vaikka siinä on bakteereja tai paljon typpiyhdisteitä, kuten nitraattia ja nitriittiä. Myöskään luontaisesti korkeita arseeni-, fluoridi- ja radonpitoisuuksia, joita esiintyy paikoin kalliopohjavedessä, ei haista eikä maista.

Kaivoveden korkea kloridipitoisuus eli veden suolaisuus voi olla peräisin läheisen tien suolaamisesta, mutta rannikkoalu-eilla esiintyy luonnostaankin korkeita kloridipitoisuuksia. Liiallisena esiintyvät rauta ja mangaani aihettavat makuhaittoja. Lisäksi ne värjäävät pyykin ruskeaksi. Alhaisen ph-arvon omaava eli liian hapan vesi ei ole haitaksi terveydelle, mutta se syövyttää metalliputkista kuparia ja rautaa. Seurauksena on vihreitä ja ruskeita raitoja kylpyhuoneen kalusteissa. Happamuuden lisäksi veden alhainen kovuus ja korkea kloridipitoisuus aiheuttavat putkistojen syöpymistä.

Liiallista happamuutta voidaan poistaa joko laittamalla kaivon pohjalle kalkkikivikerros tai hankkimalla veden happamuutta poistava käsittelylaite. Myös rautaa ja mangaania tai radonia sisältävä pohjavesi voidaan puhdistaa kohtuullisin kustannuksin.

Kaivon paikka valitaan alarinteestä

Parhaita rengaskaivon paikkoja ovat rinteiden alaosat, missä pohjavesi purkautuu lähteinä tai sitä tihkuu soille, puroihin, jokiin tai järviin. Hiekka- ja soramailla pohjavettä on runsaasti ja se on yleensä hyvälaatuista. Moreenimaissa pohjavedenpinta voi alentua kuivana aikana jopa metrejä normaalitasostaan, mikä pitää ottaa huomioon kaivoa rakennettaessa. Jos pohjavesi on liian syvällä rengaskaivon rakentamiselle, voidaan rakentaa porakaivo.

Kaivon paikkaa valittaessa kannattaa kysyä neuvoa asiantuntijalta. Hyvää kaivon paikkaa kannattaa etsiä kauempaakin mahdollisimman luonnontilaiselta alueelta, missä ei ole likaantumisriskiä. jos omalta tontilta ei hyvää kaivonpaikkaa löydy, niin vesilain mukaan vettä voi ottaa naapurinkin maalta, jos naapurin vedensaannille ei ole siitä haittaa ja naapuri antaa siihen luvan.

Kaivo kuntoon

  1. ) Tutkituta kaivosi veden laatu kolmen vuoden välein, vaikka haju- ja makuhaittoja ei olisikaan. Neuvoja saat kuntasi terveystarkastajalta.
  2. ) Varmista, ettei kaivosi lähistöllä ole pohjavettä likaavia tekijöitä, kuten vuotavia viemäreitä ja jätevesien käsittelylaitteita.
  3. ) Vanha kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on veden saannin ja veden laadun kannalta hyvä.
  4. ) Jos vedessä on liikaa rautaa tai mangaania eikä parempaa vettä ole saatavilla, harkitse veden käsittelyä. Myös radonia ja muita radioaktiivisia aineita voidaan poistaa pohjavedestä. Likaantunutta vettä ei kannata puhdistaa, mutta joissakin tapauksissa kaivo kannattaa desinfioida.
  5. ) Jos joudut rakentamaan uuden kaivon, valitse paikka huolella. Ota selvää myös yhteisen vedenhankinnan järjestämisestä naapureittesi kanssa tai yleiseen vesijohtoverkostoon liittymisestä.
  6. ) Neuvoja kaivon rakentamiseen tai vanhan kaivon kunnostamiseen saat alueellisen ympäristökeskuksen ja/tai kunnan asiantuntijoilta.
  7. ) Voit saada valtioita, ja joidenkin kuntien alueella myös kunnalta, rahoitustukea kaivon rakentamiseen tai vanhan kaivon kunnostamiseen ja muihin vesihuoltohankkeisiin. Valtion avustusta haetaan alueellisilta ympäristökeskuksilta. Lisätietoja rahoitustuesta saat myös kunnista ja maaseutukeskuksista.

Lisätietoja kaivon rakentamisesta: Kaivo-opas, Ympäristöopas 9, Suomen Ympäristökeskus 1996, Oy Edita Ab.

Lähde: Hyvää vettä kaivosta-esite, joka on julkaistu 1996 Sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen kuntaliiton, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n ja Säteilyturvakeskuksen toimesta.

Etusivulle...

Julkaistu
Putkilahden
kylälehdessä:
4/1999 huhtikuu





Sivun alkuun...

Palautelomake

Kyläsepän kuulemia

Nälkä on tuntematon käsite, sanoi Mikkolan vaari, ison hauen kun rysästä sai.