Ehtikkojuhlat Mutasella 

Etsikää ensin 
Jumalan valtakuntaa

“Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa niin teille annetaan kaikki muukin tarpeellinen.“
Näin sanoi Jeesus usein ihmisille, jotka tulivat pyytämään häneltä milloin mitäkin. Ja pyytäjiä riitti. Milloinpa ihmisillä olisi asiat niin hyvin, että jotain lisää ei tarvittaisi?
Jos jollakin on tarpeeksi  rahaa, häneltä puuttuu terveyttä. Tai jos itsellä on terveyttä, joku läheinen on kipeä tai muuten jotenkin onneton. Aina olemme jotain vailla. 
Mietin, mitä minä haluaisin pyytää tänään Jumalalta. Entä sinä?
Ehkä tarvitsen uuden auton, paremman näön toiseen silmään, läskimakkaran pois vyötäröltä, lisää itsehillintää, paremman luonteen. Luetteloa voi jokainen jatkaa mielessään loputtomiin. 
Jeesus tiesi nämä ihmisten loputtomat tarpeet. Hän olisi varmaan voinut helposti täyttää pyytäjien kaikki toiveet. Ehkä hän siksi jättikin aivan tahallaan täyttämättä jotkut pyynnöt. Hän halusi saada ihmiset miettimään tarpeidensa arvojärjestystä. Siksi hän käski etsiä ensin Jumalan valtakuntaa. 

Me olemme kärsimättömiä, siksi me haluamme kaiken nopeasti tai mieluiten aivan heti. Jokainen meistä on joskus joutunut etsimään jotain meille tärkeää kadonnutta tavaraa tai ihmistä. Meille vähemmän tärkeitä asioita emme osaa niinkään kaivata. Jos meiltä katoaa lompakko tai avaimet, etsimme kuumeisesti, kunnes löydämme ne. Jos kadoksissa on joku läheinen ihminen, emme saa lainkaan rauhaa, kunnes hän on löytynyt ja turvassa. Jos taas taskusta putoaa roska, harva lähtee sitä etsimään. 
Jonkun asian etsiminen on siis merkki sen tarpeellisuudesta ja merkityksestä. Nälkäinen etsii syömistä, janoinen juotavaa ja rahaton tienestiä. 
 

Kun ei tiedä,
mitä etsii

On myös niitä, jotka etsivät jotain, eivätkä itsekään tiedä mitä oikein etsivät. Sielussa, mielessä ja sydämessä on ikään kuin tyhjä kolo, johon pitäisi löytää täytettä. Siihen ei auta ruoka, harrastukset, ei edes yliopistokoulutus. Sellainen etsintä tekee ihmisen levottomaksi. Kun ei tiedä mitä etsii, mutta etsii kumminkin. 
Sitten Jeesus sanoo, että etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja sen myötä tulee kaikki muukin. Voiko tuollaiseen asiaan uskoa? Mikä on se Jumalan valtakunta?
Nykyihmisestä Jumalan valtakunta kuulosta perin kummalliselta, ellei peräti vanhanaikaiselta sanalta. Onhan meillä tarjolla kaikkea muutakin aatetta ja filosofiaa, joilla ihmisten henkiset ja hengelliset tarpeet voisivat tyydyttyä.  Meille tarjotaan hienoja ajatuksia siitä, miten voimme itse kehittää itsestämme viisaita ja autuaita. Meille sanotaan, että jokainen uskonto on saman arvoinen ja sen vuoksi fiksu ihminen ei sitoudu mihinkään oppiin eikä uskoon. Että fiksu ihminen jättäytyy tarkoituksella ikään kuin ulkopuoliseksi tarkkailijaksi. Nykyisin onkin muodikasta tarkkailla uskontoja matkan päästä. 
Mutta etsiminen jatkuu, sillä sanoilla ja viisastelulla ei ole loppua auringon alla. Näin totesi viisas Salomo tuhansia vuosia sitten ja se on totta yhä enem-män tänä päivänä. Ihmisen etsintä jatkuu, koska totuuden etsimisen siemen on kylvetty jo syntymässä jokaisen ihmisen sydämeen. 
Yhä edelleen myös Jumala on valmis vastaamaan etsijöiden kysymyksiin. Jokaiseen kysymykseen ja pyyntöön on kuitenkaan turha odottaa vastausta. Ainakaan sellaista, jollaista me toivoisimme. Jumala ei ole joulupukki.
 

Ehtikkojuhlille on
tultu aina etsimään

Ehtikkojuhlilla ollaan etsimässä. Ehtikkojuhla on etsimisjuhla. Väki on vähentynyt ja ikääntynyt. Kirkolla eikä seurakunnalla ole vetovoimaa eikä poweria eikä julkisuusmemenestystä tämän päivän moniarvoisessa maailmassa. Urheilukisoilla ja massatapahtumilla on sitä paljon enemmän.
Ehkä on kuitenkin hyvä muistaa, että seurakunta ei alun perin ollutkaan mikään kaikkien hyväksymä laitos. Seurakunnat ovat olleet pienyhteisöjä, joissa on kannettu huolta toinen toisestaan ja jaettu ystävän ilot ja surut. Jopa leipä on ollut yhteistä. 
Jos ehtikkojuhlat hiipuvat, se on merk-ki muutoksesta. Silloin on uskottava, että tilalle tulee jotain muuta. Väkisin ei työtä kannata tehdä, ei velvollisuudenpakosta. Jos työstä puuttuu ilo ja vapaus, se on hedelmätöntä. 
Ehtikkojuhlille on aina tultu etsimään Jumalan valtakuntaa. Juhlalle on ollut tarve. Mutta etsiminen alkaa kotona, työpaikalla ja kaikkialla, missä me arkena liikumme ja elämme.  Jumalan valtakunta on läsnä kaikkialla, ei vain kirkossa tai seuroissa.
Voisimme pyytää Jumalalta sellaisia silmiä ja korvia, että näkisimme näkymättömän Jumalan valtakunnan ympärillämme. Silloin voisimme oppia paremmin tyytymään siihen, mitä meil-lä jo on ja pyytämään sitä, mikä on tärkeintä. Huomaamaan senkin hyvän, jota voimme antaa toisille.
Jeesus on luvannut, että jokainen etsivä löytää. Tärkeintä on etsiminen. Jo etsiminen vaatii uskoa siihen, että löytäminen on mahdollista. Tärkeintä on uskallus, ryhtyminen, valmiustila muu-tokseen. Ulkopuolisen tarkkailijan roolissa sellainen ei koskaan ole mahdollista. 

Lähetyssihteeri 
Päivi Ketolaisen puhe 
Ehtikkojuhlassa 18.7.199-9 
---
 

Palautelomake