Tämä kesän Putkilahti-viikonloppuja voisi hyvinkin kuvata sanalla 'aktiiviloma'.

Harrastan öljyvärimaalausta ja sisareni Sirpa oli jo pitkään ehdotellut taidenäyttelyä mökin läheisyyteen.

(Click)

Jo viime kesänä sovittiinkin näyttely Villa Cawéniin Oittilaan tämän vuoden kesäkuuksi ja jatkonäyttelystä Putkilahden kansakoululle yhdessä taiteilijakollega Risto Helinin kanssa heinäkuuksi.

Siispä taulujen kuljetuksia ja ripustuksia riitti moneenkin viikonloppuun ja näyttelyjärjestelyt työllistivät myös siskon ja langon - välillä täysipäiväisesti.

Koulun seinät aiheuttivat meille vähän päänvaivaa, kun siellä oli liitutauluja ja puolapuita ja koripallotelineitä ja vaikka mitä. Liitutauluun on hieman hankala hakata naulaa, joten suunnittelua tarvittiin. Minä tein - taiteellisia - ehdotuksia ripustuksen järjestämiseksi ja insinöörilanko - realistisia - piirustuksia eri vaihtoehdoista. Sirpa-siskon kanssa peiteltiin sitten liitutaulut ja muut valkoisella lakanakankaalla, sitä taisi kulua melkein 30 metriä. Mutta taiteellisuus ainakin säilyi, onhan sellaista taidettakin olemassa, jossa kokonaisia taloja paketoidaan.

Alkuun ripustuskin näytti aika toivottomalta, mutta kun Risto saapui tauluinensa ja pani vähän vauhtia meihin kaikkiin, niin tulosta alkoi syntyä.

Muutaman tunnin päästä saatoimmekin jo Riston kanssa todeta, että koulu todellakin näytti aivan taidenäyttelyltä.

Seuraavan päivän avajaisissa olikin sitten jo helppo hymyillä.

Aktiivisuutta tarvittiin kesän alussa myös muuten, kun muutin Helsingissä Töölöstä Kallioon. Että niitä tavaroita riitti! Tavaroiden (yksi) kuljettaja totesi: 'Muutit sitten yhdestä taiteilijakaupunginosasta toiseen.'

Yhden kuukauden aikana järjestettiin siis kaksi taidenäyttelyä ja kodin muutto, joten puuhaa riitti. Heti Putkilahden koulun näyttelyavajaisten jälkeen lähdin Ranskaan lomalle poikani Jussin ja hänen ystävänsä kanssa. Loma tuli tarpeeseen ja tarkoitus oli aktiivisen kesäkuun jälkeen lepäillä oikein kunnolla.

Kaikki ei vaan aina mene niinkuin suunnittelee ja Ranskan matkastakin tuli aktiiviloma! Pariisin lentokenttä hukkasi meidän kaikkien matkalaukut ja siitä se rumba sitten alkoi, ranskalaisessa byrokratiassa mikään ei hoidu ihan käden käänteessä. Mutta laukkuja saatiin yksi kerrallaan lukemattomien puhelinsoittojen jälkeen, viimeinen tuli tänään, kun olemme olleet jo viikon perillä. Mutta hyvin pärjättiin ilmankin, joten puolet laukkujen sisällöstä taisi olla aivan turhaa.

Jälkeenpäin kaikki tuntuu aina helpommalta - jopa tuo laukuitta matkustaminen. Taidenäyttelyt ovat aina mukavia projekteja ja niitä varmaan muistelen vielä pitkään. Näyttelyjä ei kuitenkaan olisi syntynyt ilman monen ihmisen apua ja siitä heille kaikille suuri kiitos! Ristolle lämpimät kiitokset siitä, että hän lähti mukaan koulun näyttelyyn, omat työni eivät olisi riittäneet suurille seinille.

Koskisen Valtolle myös kiitokset järjestelyistä paikan päällä, selvityksistä, yhteystiedoista ja koulun avainten järjestelyistä ja paljosta muusta. Putkilahden Osuuspankki ystävällisesti piti yhden taulun myös konttorissa näytillä. Kiitokset myös näyttelyvahdeille, Saaralle ja Tuomakselle.

Ja todella paljon kiitoksia sisarelle ja langolle, jotka omia viikonloppujaan uhrasivat näyttelyjen järjestelyihin ja kuljettivat tauluja ja tavaroita ensin Espoosta Putkilahteen ja sitten Oittilaan ja Oittilasta Putkilahteen. (Lanko sanoikin, ettei tänä kesänä ole ehtinyt tehdä mitään 'normaaleja kesämökkitouhuja'!) Ja lopuksi kiitokset vielä pojalleni Jussille, jonka kannustus ja konkreettinen apu aina lämmittävät taiteilijaäidin sydäntä.

Heli Salmi
Kassinsaari/St Laurent d'Olt
9. heinäkuuta 2002

Palautelomake