www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura
Juhlittava kymmenvuotias

Putkilahden kylälehden 10-vuotisjuhlaa vietettiin 23.3 Koulupuistossa. Tunnelma oli kotoisa. Juhlallinen ohjelma koostui mm. lehden historian sekä nykypäivän esittelystä, juhlapuheesta ja täytekakkukahvituksesta. Arvokkuutta juhlaan toi Julia ja Katriina Weijon musiikkiesitykset.
Kuva: Osmo Weijo

Jopa joutui juhlapäivä
kaunis päivä kapsahtihe
kulmille kylän komean
luokse lehden laatuisan.

Nyt on teillä onnenpäivä,
juhla tullut kylätupahan.

Vietä sitä viisahasti
äijä käyttäen älyä:
ota kaikki ilo irti,
naura naurut, laula laulut,'
kuuntele kehut kamalat,
ystävien ylistykset.

Kestä lavan läpsytykset,
halaukset hartahimmat,
poskipusut, puserrukset,
puuta-heinäiset puheemme.

Ylistyksiin nyt yhyn minäkin
kanssa kaiken kylän kansan
suomme teille suuren onnen,
toivomme toki enemmän
rikkautta, rakkautta,
hyvää mieltä myös osaksi.

Hyvät putkilahtelaiset, hyvät lehden tekijät ja lukijat, hyvät kymmenvuotisjuhlavieraat,
Alkuperäisten suunnitelmien mukaan tässä olisi pitänyt seisoa maakunnan yli satavuotiaan ykköslehden Keskisuomalaisen pitkäaikainen varapäätoimittaja, Alkio-opiston entinen rehtori, journalistiikan dosentti, kesäkorpilahtelainen Touko Perko. Yhteensattumien vuoksi tässä olenkin nyt minä, 32-vuotiaan paikallislehden Korpilahti-lehden edustaja.

Juhlapuheen pitäjä, Annamari Maukonen, on ollut mukana jo kylälehden alkutaipaleella. Hänen johdollaan järjestettiin lehden tekoon tarvittavien taitojen kartuttamiseksi kirjoittamis- ja lehtityökurssi kuutena torstai-iltana marraskuussa 1993 kansalaisopiston toimesta.
Kuva: Osmo Weijo

Putkilahden kylälehti ei nyt valitettavasti kuule vanhan ja viisaan neuvoja, vaan keski-ikää lähestyvän yhteistyökumppanin ajatuksia paikallisuudesta, vuorovaikutuksesta ja identiteetistä.

Kymmenen vuotta on elämässä tärkeä merkkipaalu. Useimmat meistä varmaan muistavat parhaiten kymmenvuotissynttärimme, sillä uudelle vuosikymmenelle astumisessa on hohtoa.

Putkilahden kylälehti on nyt siirtymässä sinisilmäisestä, turvallisesta lapsuudesta kohti murrosikää. Murkkuvaiheeseen kuuluu kriittisyys, uhmakkuus, mutta myös uteliaisuus ja valmius heittäytyä uusiin haasteisiin. Kymmenvuotias on valmis sukeltamaan uuteen ja tuntemattomaan. Se on sitä kehityksen voimaa, jota mikä tahansa yritys - lehdistä puhumattakaan - tarvitsee.

Pelkällä uhmakkuudella ei uutta kuitenkaan rakenneta, vaan tarvitaan vahva perusta, usko ja luottamus olemassa olevaan tehtävään. Sitä teillä täällä Putkilahdessa on riittänyt vuosikymmeniä - yhteishenki ja yhteistyö ovat olleet avainsanoja kylän kehityksessä.

Kun haluamme ymmärtää itseämme jusseina tai liisoina tulee identiteettimme prosessia tarkastella kulttuurihistoriallisen kehityskulun kautta. Jos haluamme päästä minuutemme ytimeen oleellista on tietämys identiteettimme juurista.

Minuuden ankkuri on yksilön kulttuurivarastossa. Tätä mieltä on tutkija Raimo Rönnholm väitöskirjassaan Identiteetin lähteillä. Tämä on perusajatuksia myös Kotiseutuliiton käynnistämässä Kotiseutuprojektissa.

Identiteettimme syvyyksissä on paljon kulttuurista matkaevästä, edellisten sukupolvien varastoimaa, joka ei sieltä niin vain lähde. Lähitienoo, paikallinen kulttuuri edustaa minä kehityksen varhaisimpia vuosirenkaita. Paikkakunnan sisäinen ja ulkoinen kuva voi muodostua hyvin monista tekijöistä - yksi niistä on lehti - joko painettu tai verkossa.

Putkilahden kylälehti on paitsi tiedonvälityksen kanava, se on myös ihmisyyden ja identiteetin vahvistaja. Kun lehden kautta kokemukset muuttuvat yhteisiksi, ne vahvistuvat.

Median avulla ihmiset määrittelevätkin, keitä he ovat, millaisia he ovat suhteessa toisiinsa ja mitkä asiat heille muodostavat yhteisiä arvoja sekä yhteisen muistin.

Putkilahden maisemat, ihmiset ja koko kyläyhteisön kokemukset ovat se peili, jonka kautta te putkilahtelaiset - täällä syntyneet ja tänne muuttaneet - rakennatte omaa minuuttanne.

Putkilahden kylälehti on se muistiarkisto, joka tekee kylän tämän päivän tapahtumat kaikille yhteisiksi. Toinen tärkeä tehtävä kylälehdellä on tehdä eläviksi menneen ajan tapahtumat. Jos esimerkiksi Kirsti ja Reino Koskinen eivät tallentaisi tarinoitaan lehden sivuille, moni niistä häviäisi heidän mukanaan. Oman kylän lehti on kanava, joka yhdistää nuoret ja vanhat, keski-ikäiset ja lapset. Oma lähiympäristö on perusta, jolta ponnistamme.

Aikakauden keskeisiä paradokseja on maailmanlaajuisten verkkojen ja ihmisen minuuden välinen ristiriita. Vaikka informaatio, tavarat ja raha liikkuvat maailmanlaajuisesti, ihmisten identiteetti määräytyy omista kokemuksista, paikasta ja kulttuurista. Näin kirjoittaa Tampereen yliopiston mediakasvatuksen professori Tapio Varis Hiidenkivi-lehdessä.

Suuret maailmanlaajuiset mediat kyllä tuovat erilaista tietoa ja viihdettä, mutta lähellä oleva pieni media voi olla ihmisen kannalta jopa oleellisempi keino olla mukana elävässä elämässä, muistuttaa Varis.

Ensimmäiset tutkimukset viestinnän vaikutuksista tehtiin jo 1920-luvulla Yhdysvalloissa. Tuolloin pohdittiin miten paikallislehtiä voitaisiin käyttää siirtolaisryhmien minuuden kehittämisessä. Näin syntyivät esimerkiksi suomenkieliset Amerikassa ilmestyvät Raivaaja ja New Yorkin Uutiset.

Virolainen kirjailija Jaan Kaplinski korostaa kansallisen kulttuurin merkitystä aikana, joka on virallisesti kansainvälistä, eurooppalaista ja globaalia.

Kotiseudun merkitys kokemuksena ja minuuden ilmauksena voi elpyä uudella tavalla uusien verkkomedioiden ansioista. Ihmiset tuntevat kuuluvansa johonkin ja pystyvät seuraamaan kotiseutunsa asioita etäisyyksistä riippumatta.

Verkkojen ja medioiden välittämä todellisuus ei kuitenkaan koskaan pysty välittämään kaikkea paikallisuuteen liittyvää, koska ihmisen kokema todellisuus muodostuu kaikkien aistien, tunnelman ja mentaliteettien kokonaisuudesta. Vahvimmillaan se on lapsuuden kokemuksissa, mutta sillä on paikkansa läpi elämän. Verkkoyhteyksien avulla paikallisuus voi kehittyä maailmanlaajuisesti. Putkilahden kotisivut ovat ikkuna maailmalle ja ikkuna maailmalta Putkilahteen.

Paikallisten identiteettien nousu voi toimia merkittävänä voimavarana. Sen avulla voidaan mobilisoida uinuvia paikallisia voimavaroja ja synnyttää yksituumaisuutta tai ainakin keskustelua kriittisistä kehittämiskysymyksistä arvioi Tampereen yliopiston aluetieteen professori Jouni Häkli Kotiseutupäivillä pitämässään esityksessä paikallishallinnosta kansalaisten vaikuttamisen kanavana.

Paikalliskulttuurihankkeet Korento ja Kumotus ovat yhdessä kylähankkeiden kanssa korpilahtelaisten ikkuna itseensä ja kyltti maailmalle. 1950-luvulla näissä maisemissa maalasivat arvostetut taiteilijat. Tänä kesä samoissa maisemissa rakennetaan asumismessuja. Kylä elää ja sen myötä lehti.

Päätoimittaja Anne-Maria Perttula lupasi etukäteen, että juhlat ovat kotoisat ja hauskat, joten lopuksi rohkenen tuoda teille palan toimittajan todellisuutta - näin voi hyvin käydä esimerkiksi Anne-Marialle - RunoRummun mukaan

Syntax error

Kirjoittamaan käyessäni,
ruvetessani runolle,
haikullepa hankkeissani,
tankan tuottoon tahtoessa,
tilttasi tehopelini,
kompuutterini kärähti,
näytönohjainta närästi,
empi myös emolevyni.

Jopa mustui Anne-Marian muoto,
kävi kasvot kalvakaksi.
Käsitteli kännykkäänsä
apuvoimia aneli.

Saapui huolto huomenissa,
kannen alle kurkisteli,
kotvasen konetta tutki
sitten loihe lausumahan:

Myy jo myllysi museoon
Kuljettele kierrätykseen
ikäkulu ihmehesi,
reporanka rakkineesi

Ei tule kalua tästä!

Kotvan kaivoin kupehetta
kurkistelin kukkaroa,
laskeskelin lanttejani,
etsiskelin eurojani.

enkä löytänyt mitänä

Petollinen pentiumi
vanha mikroni mitätön
teki tempun tietäjälle
rumat runon rustaajalle

vaan on vielä vanha konsti:
onhan pännä ja paperi.

Onnea ja menestystä kylälehdelle ja koko kylälle - sillä jos ei olisi aktiivista kylää, tekeviä ihmisiä ei kylälehdelläkään olisi mistä kirjoittaa.

Annamari Maukonen

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 4/huhtikuu 2003]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke