Vespuolen koululla keskusteltiin kuntaliitoksesta ja kylien kehittämisestä

Kj. Rusanen esitteli alkupuheenvuorossaan uuden Jyväskylän tunnuslukuja ja kehityssuuntia. Pohjoinen Päijänne tulee uudessa kaupunkikuvassa esiin huomattavasti isommin, ja sen virkistys- sekä matkailupotentiaalia aiotaan myös hyödyntää. Tähän liittyy mm. Pohjois-Päijänteen retkeilyreittihanke ja alueen satamat. Meilläkin Putkilahdessa on perinteisesti ollut oma "syväväylä" Päijänteelle, Korospohja, missä suunnittelutyö uuden laiturin ja piensataman saamiseksi on meneillään. Asiat linkittyvät toisiinsa, pienet teot tukevat isoja linjauksia.

Kaupungin tulevaa kehittämistä Rusanen esitteli nopeasti läpikäyden. Korpilahden alueella on tavoitteena saada lisää asukkaita, jotta terveyskeskus voitaisiin kirkonkylällä säilyttää pitkällä tähtäimellä. Kuntaliitosten jälkeen muodostuu Keski-Suomeen selvä maakunnallisten veturikaupunkien akseli Jämsästä Jyväskylän kautta Äänekoskelle: Korpilahden hyvä sijainti teiden ja raiteiden varrella antaa alueellemme vahvuutta osana isompaa kokonaisuutta. Lähitulevaisuudessa on tärkeää, että kaupungit löytävät toimivan muodon yhteistyölleen ja ettei hyvää tilaisuutta hukata.

Julia Virtanen kertoi esityksessään Korpilahden alueen painotuksista kaavoituksessa. Tikkalan alueen osalta työ on jo pitkällä, kirkonkylälle tehtyä keskustasuunnitelmaa esiteltiin myös. Siinä keskustaa muokataan selkeämmän oloiseksi muodostamalla kauppaliikkeille ja viranomaistoimijoille oma alueensa nykyisen Martinpolun varrella, nykyisestä linja-autoaseman aukiosta muodostettaisiin keskustori ja nykyisen Siwan/ Rantakeitaan paikalle tulisi asuinrakentamista. Sataman alue säilyisi kulttuurin ja virkistyksen alueena, yhteys keskustasta sinne pysyisi luontevana.

Kaavoitus vie aikaa. Käytännön toimissa painopiste on lähiaikoina Iloniemen alueella ja Kärkisissä, mitä Vespuolen suuntaan tulee. Maaseutualueiden varsinainen kaavoittaminen edellyttää myös kunnan riittävän laajaa omistusta, jotta kaavoitettuja alueita voidaan sujuvasti varustaa teillä ja vesijohdoilla ja jotta kiinnostuneille on oikeasti jotain myytävää. Maaseudulle ei myöskään voine rakentaa mitään varsinaisia pientalolähiöitä, koska maaseutumainen ilme kärsisi. Paketin onnistunut käsittely vaatii huolellista ennakkotyötä, näkemyksellistä kaavasuunnittelua - ja myös alueen asukkaiden myötämielisyyttä ja halua pitää kylänsä elävinä.

Kevyen liikenteen järjestämistä pientareiltaan vaarallisen kapealla 610-tiellä vaadittiin sekä putkilahtisten että Oittilan alueen ihmisten suulla. Taipaleenharjun liittäminen Kärkisiin ja edelleen tulevan Iloniemen alueen kautta kirkonkylälle johtavalla kevyen liikenteen väylällä on suunnitelmissa. Vespuolisten toivomuslistoilla kuntaliitosrahojen käytöstä oli koko Vespuolentien varustaminen levennetyllä kaistalla: Putkilahteen olemme jo kauan toivoneet jonkinlaista ratkaisua tähän asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta heikentävään ongelmaan.

Palaverissa tuli esille mahdollisuus saada Putkilahteen mahdollisesti tulevana vuonna tehtävän rakennuslain muutoksen myötävaikutuksella toimiva kyläkaava, joka parantaisi kylämme hankalaa kaavatilannetta: kylällemme laadittua rantayleiskaavaa sanottiin selväksi virheeksi sekä vääräntyyppiseksi ratkaisuksi, joka pitäisi korjata. Rahaa tämä vaatisi suhteellisen vähän ja osaava kaavoittaja on jo työssään: naapurikylältä annettiin selvää tukea ja paikalla olleet putkilahtiset säestivät.

Oittilalaisten teemana tilaisuudessa oli tietenkin Vespuolen koulun säilyttäminen, jos ei muuten niin ainakin vahvan kaupungin osoituksena myönteisestä suhtautumisestaan maaseudulla asumiseen ja lasten hyvinvointiin - vaikka muuten tämänkokoiset koulut ovat lopetuslistalla. Oittilan kylällä koetaan koulun säilyminen hyvin oleellisena uusien asukkaiden saamiselle, nämäkin asiat tukevat toisiaan. Samoin koulu tukee osaltaan Putkilahden mahdollisuuksia, yhtenä vaihtoehtona.

TIMO SUOMINEN

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 5/toukokuu 2008]