www.putkilahti.net
Etusivu Perustietoja Palvelut Tapahtumat Kyläseura

Lucia- perinteestä

Lucian muistopäivä on kylälehden joulukuun numeron ilmestymisen aikoihin, joulukuun 13. päivä. Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian kunniaksi. Hänen elinvaiheistaan on olemassa hieman toisistaan poikkeavia pyhimystaruja, legendoja.

Lucia syntyi ylhäiseen roomalaiseen aatelisperheeseen Italian Syrakusassa vuonna 283 jKr. Lucian isän kuoltua perhe jäi vaille holhoojaa. Ajan tavan mukaan Lucialle oli valittu sulhanen, nuori roomalainen mies. Koska perhe oli varakas, oli Lucialle varattu hyvät myötäjäiset. Lucia halusi kuitenkin siirtää naimisiinmenoa kaikin keinoin.

Erään legendan mukaan sulhanen oli rakastunut Luciaan tämän kauniiden silmien takia. Kun sulhasen ahdistelu ei näyttänyt päättyvän lainkaan, niin lopulta Lucia repi silmät päästään. Kun Neitsyt Maria näki Lucian vahvan uskon, hän antoi Lucialle entisiä kauniimmat uudet silmät. Silmien menetyksen ja takaisinsaannin takia Luciaa pidetään sokeiden ja näkövammaisten pyhimyksenä.

Lucia oli hyväntekijä ja hän halusi auttaa köyhiä ja kärsiviä. Kun Lucian äiti sairastui vakavasti, Lucia matkusti Pyhän Agathan haudalle rukoilemaan äitinsä paranemisen puolesta. Kun äiti sen ansiosta toipui, Lucia päätti kääntyä kristinuskoon ja pysyttäytyä neitsyenä Pyhän Agathan tavoin ja jakaa saamansa myötäjäiset köyhille. Siitä Lucialle varattu sulhanen ei kuitenkaan pitänyt, vaan ilmiantoi Lucian viranomaisille käyttäen verukkeena kristinuskoa, mikä tuolloin oli Roomassa ankarasti kielletty. Kristityt olivat vainon kohteena.

Lucia joutui oikeuden eteen, jossa hänet todettiin syylliseksi ja tuomittiin vietäväksi porttolaan. Kun Luciaa ei pystytty millään voimin viemään sinne, hänet päätettiin polttaa roviolla. Lucia rukoili roviolla luottavaisin mielin Jumalalta pelastusta, eikä tuli pystynyt vahingoittamaan häntä. Tästä kimpaantuneena pyöveli viimein pisti miekkansa neidon kurkun läpi. Lucian kuolinpäivä on joulukuun 13. vuonna 304. Paavin johtama katolinen kirkko julisti Lucian pyhimykseksi 1300-luvulla, koska hän oli marttyyri, uskonsa vuoksi kuollut ihminen.

Lucian juhlintaa keskiajan Suomessa
Monet muinaiset suomalaiset Lucian päivän perinteen tavat ulottuvat jo aikaan ennen Pyhää Luciaa, pakanalliseen keskitalven valonjuhlaan, minkä Lucian päivä vähitellen korvasi. Nimi Lucia tulee latinan kielen sanasta ”lux”, mikä tarkoittaa ”valon tuojaa”.

Lucian päivää on vietetty Suomessa ainakin 1300-luvulta asti, ensimmäinen asiaan viittaava maininta asiakirjoissa on vuodelta 1330.

Lucian päivää vietetään hänen kuolinpäivänään 13. joulukuuta. Päivä osui pohjoisella pallonpuoliskolla vuoden pimeimpään aikaan tuolloin käytössä olleessa juliaanisessa kalenterissa. Nykyisessä gregoriaanisessa kalenterissahan pimein päivä on vajaa 10 päivää myöhemmin, 21.12.

Pakanuuden ajalta peräisin olevat uskomukset ja tavat pysyivät sitkeästi ja kansa oli tottunut pakanalliseen tapaan viettää vuoden pisintä yötä. Pisin ja pimein yö oli täynnä monenlaisia pahoja henkiä. Tällaisena yönä pimeyden voimat olivat liikkeellä, oli siis valvottava koko yö ja taisteltava taikavoimia vastaan. Tässä taistelussa Lucia edusti valoa ja hyvyyttä, pimeyttä ja pahuutta vastaan. Lucia toi valon pimeään yöhön.

Pyhää Luciaa pidetään silmäsairaiden suojeluspyhimyksenä. Keskiajan Suomessakin pyhimyksiltä pyydettiin esirukousta taudeilta varjeltumista ja niistä parantumista varten. Pyhimysten uskottiin asuvan taivaassa lähinnä Jumalaa ja Kristusta, minkä vuoksi heidän avunpyyntönsä tulivat parhaiten Jumalan kuuluville. Pyhän Lucian merkitys Suomen kirkossa oli vähäinen ja huomaamaton. Uskonpuhdistus kielsi Suomessa 1500-luvun alkupuolella pyhimysten palvonnan.

Lucian päivän viettoa 1700-1800 luvuilla
1600-1700 -luvuilla siirtyi keski-Euroopasta Saksan kautta monia joulutapoja Ruotsiin ja sieltä edelleen Suomeen. Muutokset Lucian päivän vietossa vakiintuivat 1700-luvun puolivälissä kalenteriuudistuksen seurauksena. Vuoden pimein yö ei ollut enää Lucian päivän aikaan, vaan nykyisellä paikallaan 21.12.

Ensimmäinen tieto uudenlaisesta Lucian päivän vietosta Pohjoismaissa on vuodelta 1764 Ruotsin herraskartanosta, jossa valkoisiin puettu tytär tarjoili Lucian päivän aamuna kahvia ja syötävää muulle perheelle vuoteeseen. Tapa levisi vähitellen myös maalaistaloihin. Kun ei ollut sähkövaloja, kynttilät valaisivat. Tavaksi tuli sitoa kynttiläkruunu tyttären – Lucian – päähän. Kynttiläkruunu jätti kädet vapaiksi aamiaistarjotinta pitelemään.

Lucian päivää alettiin juhlia myös ylioppilasosakunnissa sekä kouluissa kynttilöiden ja valon juhlana. Lucian päivä osui nimittäin koulujen viimeiseen työpäivään ennen joululoman alkamista.

Nykyinen Lucia
Nykyisin tunnettu Lucianpäivän viettotapa Lucia-neitoineen ja -kulkueineen on myöhäinen ilmiö, peräisin 1900-luvulta. Stockholms Dagblad järjesti lukijoilleen vuonna 1928 ensimmäisen nykyisen kaltaisen kauneuskilpailun, jossa valittiin Tukholman Lucia. Lucian päivänä valittu kaunotar kulki pitkin Tukholman katuja kynttiläkruunu päässään ja nykymuotoinen perinne oli syntynyt.

Suomessa vastaava tapahtuma järjestettiin ensi kerran 1930, mutta maailmanlaajuisen laman takia tapahtuma hiipui parin vuoden kuluessa. Uudelleen Lucia-kulkue viriteltiin suomenruotsalaisten yhdistysten ja Hufvudstadsbladetin voimin 1949, jonka jälkeen se on jatkunut samantapaisena. Lucia-tapahtumalla kerätään varoja hyväntekeväisyyttä varten. Suomen Lucia valitaan Hufvudstadsbladetin lukijaäänestyksellä.

Suomen Lucia 2007 Frida Andersson laskeutumassa alas Tuomiokirkon portaita.
Kuva: Folkhälsan/Hannes Victorzon

Valittu Lucia kruunataan joulukuun 13. päivänä Helsingin tuomiokirkossa ja sen jälkeen Lucia kulkee neitoineen alas kirkon portaita ja hevosvaunuissa edelleen Finlandia-talolle seuranaan hilpeä kulkue, johon kuuluu mm. lukemattomia jouluisia satuhahmoja. Joulua edeltävinä päivinä Lucia vie iloa ja valoa sairaaloihin, vanhainkoteihin ja hoitolaitoksiin.

Lucia-perinne on Suomessa nimenomaan ruotsinkielisten ”omaa” perinnettä, mutta nykyään jo monet suomenkielisetkin kaupungit ja koulut valitsevat oman Luciansa.

Lucia-neidon nykyisen ilmiasun kynttiläkruunuineen on tarkoitus tuoda valoa talviyön pimeyteen. Lucialla on valkoinen puku ja siinä punainen vyö, joka symboloi Lucian marttyyrikuolemaa. Kynttiläkruunun kynttilät taas liekkejä, jotka eivät pystyneet Luciaa roviolla hänen kristinuskonsa vuoksi polttamaan.

Naisten nimeksi Lucia hyväksyttiin Suomessa 1300-luvun lopulla, mutta se säilyi koko keskiajan harvinaisena. Suomenkieliseen almanakkaan nimi Lucia (13. joulukuuta) otettiin vuonna 1705 ja se korvattiin vuonna 1928 suomenkielisellä vastineella Seija. (Lusia -> Seija). Ruotsinkielisessä almanakassa Lucia on edelleen.

RISTO PERTTULA

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 12/joulukuu 2008]

Nuorisoseura
 
Urheiluseura
 
Koulupuistohanke