Kinkerit Putkilahdessa

Kinkeripäivän sää oli kaunis ja aurinkoinen, niinpä kinkeriväkeä oli kerääntynyt yli kaksikymmentä henkeä. Seurakunnasta oli saapunut aluekappalainen Marjut Haapakangas ja kanttori Petri Tiusanen.

Tilaisuus alkoi kahvittelulla, jonka höysteeksi talon emäntä oli loihtinut runsaasti niin makeaa kuin suolaistakin herkkua.

Kahvittelun jälkeen Marjut Haapakangas aloitti kinkerit rukouksella. Alkuvirren jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan kinkeripiirin toimintakautta tulevalle vuodelle. Kylänvanhimmaksi valittiin edelleen Uolevi Turunen. Lähetysvastaavana jatkaa Annikki Saarinen ja diakoniavastaavana Virpi Ruth-Salonen. Kinkeritoimikuntaan lisäjäseniksi tulivat Sisko Ruth ja Orvokki Kakko. Toivotaan onnea ja siunausta tehtävän hoitamiseen. Yhteisvastuukerääjiksi nimettiin Sisko Ruth ja Orvokki Kakko. Aino Riikonen oli hoitanut keräystä kolmekymmentä vuotta suurella kiitoksella.

Sitten siirryttiin kinkeriläksyjen pariin. Hyvinhän me läksyt osattiin, taisi Haapakangas pitää meitä helpolla.

Mutta olihan siinä keskusteltavaa tärkeästä asiasta; tuleeko lapsen kunnioittaa vanhempiaan?

Keskusteltiin vielä maaseudun nykytilasta. Väki on vähentynyt kylällä, seurakunnan toiminta on hiljentynyt joka puolella. Vanhempaa väkeä Putkilahdestakin on muuttanut kirkonkylälle palvelujen ääreen. Nykyiset nuoret ovat työkiireitten vuoksi estyneitä toimintaan. Vanhusväki on lisääntynyt, ikärakenne on noussut huomattavasti, joten seurakunnan työmäärä on lisääntynyt. Meidän kaikkien olisi omalta osaltamme ja voimiemme mukaan käytävä katsomassa yksinäisiä ihmisiä. Tänä päivänä yksinäisyys on lisääntynyt, myöskin kirkonkylällä, jossa sentään toimintaa ja yhteisiä tapaamisia on enempi. Kaikkihan eivät pysty vointinsa vuoksi niihin mukaan lähtemään. Jokainen meistä vuorollaan tulemme vanhoiksi, ja odotamme että joku kurkistaisi joskus.

Kiitos kinkeritalon isäntäväelle.

TEKSTI KIRSTI KOSKINEN
KUVAT AUNE TURUNEN JA ARJA YLHÄVAARA-PERENDI

[Julkaistu Putkilahden kylälehdessä 4/huhtikuu 2012]